Rikkihappo ja suolahappo ovat vahvoja happoja, jotka molemmat ovat syövyttäviä ja vaarallisia konsentroidussa muodossa. Rikkihappo (H2SO4) on väritön, hieman viskoosinen, öljyinen neste ja vaarallisempi näistä kahdesta. Suolahappo (HCl) on väritön, hajuton neste, joka muistuttaa enemmän vettä kuin viskoosimpi rikkihappo ja tunnetaan myös nimellä muriatic acid. Tärkein yhteys rikkihapon ja suolahapon välillä on ominaisuuksien yhtäläisyyksien lisäksi se, että suolahappoa voidaan syntetisoida rikkihaposta ja tavallisesta ruokasuolasta.
Molemmat hapot ovat voimakkaasti syövyttäviä ja niillä on monia käyttötarkoituksia teollisuudessa ja tieteessä. Rikkihappo on yksi yleisimmistä teollisuuskemikaaleista, ja itse asiassa rikkihapon tuotantoa käytetään joskus yhtenä mittarina kansakunnan teollisen kehityksen tasosta. Maailmassa tuotetaan vuosittain miljoonia tonneja rikkihappoa.
Suolahappo on toinen tärkeä teollinen kemikaali, ja sitä käytetään monin tavoin. Sitä esiintyy luonnollisesti myös monien eläinten ruoansulatusmehussa. Rikkihappoa esiintyy myös luonnossa, kun rikkivetykaasua päästetään ilmakehään vulkaanisten prosessien avulla. Sitten se sekoittuu vesihöyryn kanssa muodostaen hapon, vaikkakin hyvin heikosti.
Näillä kahdella hapolla on yhteys myös muilla tavoilla, pääasiassa tietyissä kemiallisissa ominaisuuksissa. Molemmat kykenevät reagoimaan ja jopa liuottamaan laajan valikoiman alkuaineita ja yhdisteitä, vaikka tietyt aineet, kuten lasi ja jotkut metallit, ovat immuuneja yhdelle tai molemmille näistä hapoista. Hapot ovat yhdisteitä, jotka luovuttavat vetyionin kemiallisissa reaktioissa, ja kun sekoitetaan metallien kanssa, muodostuu vetykaasua. Happoina rikkihapon ja suolahapon pH on alle 7 ja ne reagoivat minkä tahansa emäksen kanssa, joka on aine, jonka pH on yli 7. Molemmat liukenevat myös veteen.
Tärkein yhteys rikkihapon ja suolahapon välillä on prosessissa, jota kutsutaan Mannheimin prosessiksi, jossa rikkihappoa käytetään suolahapon muodostamiseen. Mannheimin prosessissa puhdasta rikkihappoa sekoitetaan tavallisen ruokasuolan (NaCl) kanssa, jolloin syntyy reaktio, joka johtaa natriumsulfaattiin (NaS2) ja kloorivetyyn, joka on suolahappo kaasumaisessa muodossa. Kaasu jäähdytetään ja sekoitetaan veteen, jolloin muodostuu suolahappoa.