Yhteys romantiikan ja transsendentalismin välillä esiintyy useiden elementtien yhtymäkohdassa. Molemmat liikkeet olivat filosofinen ja taiteellinen vastaus järkeviin valaistumisen ihanteisiin, jotka edeltävät kutakin. Kun valaistuminen keskittyi älyllisiin, konkreettisiin meditaatioihin ihmisen tilasta, sekä romantiikka että transsendentalismi muodostivat epistemologisen kehyksen, joka on omistettu emotionaalisen ja hengellisen tutkimuksen harjoittamiselle. Molemmat liikkeet keskittyvät inhimilliseen tilaan, eivätkä emotionaalisia ja henkisiä ole esteitä, jotka on voitettava, vaan ihmiskunnan perusominaisuuksia, jotka tulisi omaksua. romantiikka ja transsendentalismi vaikuttivat eksistentialismin, postmodernismin ja post-strukturalismin filosofisiin kouluihin, jotka kukoistivat toisen maailmansodan jälkeen.
Loogisesta ja empiirisestä edistymisestä kiehtova valaistuminen loi vahvan vastarinnan niille, jotka etsivät vaistomaisempaa, hengellisempää ja hetkellisempää menetelmää älyllisille pyrkimyksille. On tärkeää ymmärtää liike, joka suoraan edisti romantiikkaa romantiikan ja transsendentalismin välisen yhteyden luomiseksi. Molemmat koulut loivat esteettisen mallin, joka keskittyi luonnollisiin elementteihin ja prosesseihin perustuviin kuviin toisin kuin valaistumisen taide ja kirjallisuus, joka keskittyi ihmisten saavutuksiin kylmällä, taktisella tavalla. romantiikka ja transsendentalismi olivat pohjimmiltaan henkisiä protesti -liikkeitä.
Romantiikka keskittyi luonnollisen järjestyksen korottamiseen erottaakseen esteettiset ihanteet ihmisen sivilisaation voimasta. Yksi romanttisten ekspressionistien ensisijaisista huolenaiheista oli ajatus siitä, että sosiaaliset voimat eivät ole ihmisen ihanteen tislausta, vaan sen turmelusta. Hörisevä puro, pyörivä niitty ja laiskasti horisonttiin laskeva auringonlasku hohtavan järven takana ovat kaikki esimerkkejä turmeltumattomasta inspiraatiosta, joka herättää kunnioitusta ihmisen sielussa.
Transsendentalismi kulki hieman muutettua tietä romantiikkaan verrattuna. Vaikka romanttinen liike tuotti suuren määrän runoilijoita ja taiteilijoita, transcendentalismi tuotti yhtä suuren määrän epistemologisia teoreetikkoja, erityisesti Ralph Waldo Emerson ja Henry David Thoreau. Transsendentalismin perusta on ajatus siitä, että tunteet, kunnioitus ja hengellisyys voivat ylittää logiikan ja empirismin rajoitukset ihmisen tietoisuudessa.
Tällä tavalla transcendentalismi ylittää romantiikan ja luo selkeän inhimillisen kokemuksen hierarkian, jota romantiikka ei nimenomaisesti ilmaise. Transsendentalismi korostaa tietoisuuden nousua perustan ulkopuolelle, järkevää ymmärrystä puhtaampaan ymmärrykseen. Romantiikka sitä vastoin ottaa luonnon maailman sellaiseksi kuin se on – ei tavoiteltavaa vaan arvostettavaa sellaisena kuin se on jo.
Sekä romantiikka että transsendentalismi inspiroivat myöhempiä liikkeitä, ja eksistentialistiset tutkijat keskittyivät erityisesti ihmisen tietoisuuden emotionaalisen ja hengellisen tilan tutkimiseen. Eksistentialismi eroaa kuitenkin siinä, että eksistentiaalisilla tutkijoilla oli omaksunut, erillinen näkemys ihmisen tilasta verrattuna romantikkoihin ja transsendentalisteihin. Kaikki kolme liikettä käyttivät tunteiden ja inspiraation perusta päästäkseen hyvin erilaisiin johtopäätöksiin.