Mikä on yleinen suojaus?

Yleiset arvopaperit ovat kiinnitysvakuudellisia arvopapereita, joissa käytetään viimeisen kalenterivuoden aikana myönnettyjä lainoja tai kiinnityksiä. Yleensä yleinen arvopaperi on arvoltaan hieman alhaisempi kuin maustettu arvopaperi, joka on kiinnitysvakuudellinen arvopaperi, joka hyödyntää lainoja tai kiinnityksiä, jotka ovat olleet voimassa yli yhden kalenterivuoden. Vaikka tämäntyyppisten arvopapereiden arvo on pienempi kuin vanhemmilla sijoitusvaihtoehdoilla, geneeristen arvopapereiden hinnat ovat myös alhaisemmat ja ne voivat olla houkuttelevia useille sijoittajille.

Yksi tärkeimmistä syistä yleisen arvopaperin liikkeeseen laskemiseen alhaisemmalla korolla on se, että taustalla olevat kiinnitykset tai arvopaperin takaavat lainat eivät ole olleet olemassa riittävän kauan, jotta niitä voidaan pitää vakaina. Tämä johtuu siitä, että tämäntyyppisten velkasitoumusten laiminlyönnin katsotaan perinteisesti olevan suurempi ensimmäisten XNUMX kuukauden aikana liikkeeseenlaskun jälkeen. Kun velat on maksettu ensimmäisen vuoden aikana, luottamus näiden lainojen ja kiinnitysten vakauteen kasvaa. Tämä puolestaan ​​vaikuttaa yleisen arvopaperin arvoon, jolloin sitä voidaan pitää vakaana tai maustettuna.

Vaikka yleisen arvopaperin arvo on alhaisempi kuin muiden kiinnitysvakuudellisten vaihtoehtojen, ostohinta on myös jonkin verran alempi. Tämä auttaa kompensoimaan osan sijoittajien ottamista riskeistä ostamalla arvopaperin, jonka kohde -etuudet eivät ole osoittautuneet vakaiksi. Sijoittajat, jotka uskovat, että arvopaperiin liittyvät kohde -etuudet selviävät ensimmäisenä vuonna ja että tuotto on riskin arvoinen, huomaavat usein, että tämäntyyppiset sijoitukset voivat olla kannattavia.

Kuten kaikenlaisessa sijoitustoiminnassa, sijoittajien olisi tarkasteltava tarkkaan niiden velkasitoumusten luonnetta, jotka tukevat kaikkia yleisiä arvopapereita. Kun otat aikaa ymmärtääksesi lainojen ja kiinnitysten luonteen ja saada käsityksen velkojen mahdollisista hoitamisesta ajoissa, on helpompi keskittyä huomioihin sijoituksiin, jotka todennäköisemmin tuottavat. Samaan aikaan tämäntyyppinen toiminta lisää myös mahdollisuuksia tunnistaa yleinen arvopaperi, joka on lainattu ja kiinnitetty ja jolla on suurempi riski kuin sijoittajalle sopii. Jos oletetaan, että sijoittaja on oikeassa arvioidessaan kyseisten velkasitoumusten vakautta, pyrkimys arvioida huolellisesti sijoituksen elinkelpoisuus voi estää tappiot ja antaa samalla sijoittajalle mahdollisuuden siirtyä vaihtoehtoon, joka näyttää lupaavammalta.