Ei ole yhtä yleisintä osteopaattista manipuloivaa hoitoa, osittain siksi, että hoidon luonne sisältää koko kehon läpi kulkevan verenkiertoelimen virtauksen palauttamisen. Tyypillisessä kuulemisessa lääkäri käyttää kosketusta havaitakseen mahdolliset verenkiertohäiriöt. Osteopaattista manipuloivaa hoitoa voidaan käyttää useiden erilaisten ongelmien hoitoon, mutta sitä käytetään yleisimmin kivun lievittämiseen ja liikkuvuuden palauttamiseen loukkaantumisen jälkeen.
Hoito voi näyttää samanlaiselta kuin hieronta tai kiropraktiikka, mutta se eroaa näistä käytännöistä muutamalla tavalla. Osteopaattinen manipuloiva hoito keskittyy verenkierron ja imunestejärjestelmän virtauksen palauttamiseen. Lääkäri voi käsitellä häiriöitä, jotka ilmenevät turvotuksesta, lämpötilaeroista tai heikentyneestä liikkuvuudesta, palauttaakseen verenkierron kyseiselle alueelle. Hoidon antaa osteopaattisen lääketieteen lääkäri (DO) tai lääkäri (MD), joka on saanut erityiskoulutuksen osteopaattisesta lääketieteestä.
Hoidettaessa kipua tai vammaa lääkäri voi painaa kevyesti vaurioitunutta aluetta tai manipuloida varovasti niveliä. On myös tavallista, että lääkäri käyttää korkean nopeuden ja pienen amplitudin hoitoa, jossa nopeita ja voimakkaita paineenpuristuksia kohdistetaan pienelle kehon alueelle. Hoidon tyypistä ja ongelman vakavuudesta riippuen lääkäri voi päättää työskennellä suoraan kehon kärsivälle osalle tai tarjota osteopaattista manipuloivaa hoitoa ympäröivälle alueelle.
Krooninen kipu, kuten kuukautisten tai migreenipäänsärkyjen aiheuttama kipu, voidaan myös hoitaa lääkärillä. Kivun ja vamman hoidon lisäksi osteopaattista manipuloivaa hoitoa käytetään usein helpottamaan astman oireita ja muita poskionteloiden ongelmia.
Toisin kuin monet muut lääketieteelliset käytännöt, osteopaattista manipuloivaa hoitoa käytetään koko potilaan hoitoon eikä vain sairauteen tai vammaan. Hoito voidaan suorittaa tietyllä kehon alueella, mutta osteopaattisen lääketieteen painopiste on verenkierrossa koko kehossa. Tämäntyyppinen hoito on yleistä nykyaikaisissa lääketieteellisissä käytännöissä, erityisesti maaseudulla ja perhelääkärien keskuudessa.