Yleislakko on työn keskeytys, joka koskee koko tietyn alueen työvoimaa sen sijaan, että se olisi eristetty tietyn alan tai työpaikan työntekijöille. Yleislakkoja käytettiin työvoiman järjestämisen välineenä 20 -luvulle asti, jolloin ne alkoivat olla harvinaisempia. Joillakin alueilla ihmiset voivat käyttää tätä termiä viittaamaan lakkoihin, jotka koskevat kaikkia tietyssä ammattiliitossa, teollisuudessa tai työpaikalla, eikä koko työvoimaa, vaikka tämä käyttö on teknisesti väärin.
Yleislakossa työntekijät ulottuvat yhteisöihin ja teollisuuteen. Monilla lakkoon osallistuvilla ihmisillä ei välttämättä ole henkilökohtaisia huolenaiheita lakon vuoksi ja he haluavat osallistua solidaarisuudesta työntekijöille, joilla on osuutensa tulokseen. Työntekijät eivät ole ainoita ihmisiä, jotka osallistuvat. Joskus opiskelijat osallistuvat yleislakkoon, kieltäytyvät menemästä kouluun ja osallistuvat sen sijaan marsseihin ja kokouksiin. Tavoitteena on tuhota yhteisö kokonaan, kunnes haluttu tulos on saavutettu.
Yleinen lakko aiheuttaa aaltoilua, jossa koko talous pysähtyy ja ihmiset eivät voi käyttää julkisen liikenteen kaltaisia palveluja. Tämä johtaa yleensä siihen, että ihmisiä tai teollisuutta pyydetään lisäämään uudistuksia työntekijöidensä puolesta. Koska suuren yleisön jäsenistä on haittaa tai kansanterveydellisiä uhkia ilmenee palveluiden, kuten roskien keräämisen, lopettamisen seurauksena, neuvottelijoita valvotaan tarkasti.
Yleislakot toisinaan koskettavat. Joissakin tapauksissa laaja lakko on jatkunut pitkiä aikoja eikä myönnytyksiä ole tehty, ja ihmiset palaavat lopulta töihin, vaikka eivät saavuttaneet tavoitteitaan. Joskus yleisön tunteet kääntyvät lakkoilijoita vastaan, yleensä siksi, että ihmiset turhautuvat haitoista, ja yleisö voi alkaa vaatia lakkoilijoita palaamaan töihin, vaikka heidän työkiistaansa ei olisi ratkaistu.
Yleislakkoa koskevat vaatimukset ovat nykyään melko harvinaisia eri syistä. Ammattiliitot tekevät yleensä kovasti töitä välttääkseen tilanteita, joissa heidän on vaadittava lakkoja ja jotka voivat yrittää iskeä omillaan kutsumatta muita työntekijöitä solidaariseksi. Tällaisiin lakkoihin liittyvää julkista häiriötä pidetään vaarallisena ja ei -toivottuna joillakin alueilla, ja ammattiliittojen johtajien on punnittava lakkohakemukset huolellisesti päättääkseen, tukevatko kansalaiset heitä koko työtaistelun ajan.