Liiketaloustiede tarkastelee yritysten taloudellisia valintoja ja sitä, miten ne haluavat hallita resurssejaan. Tutkimus ja käytäntö ovat mikrotalouden osajoukko, joka tutkii yksilöiden toimia ja tuloksia pikemminkin kuin keskiarvoa. Liiketaloustieteessä käsitellään laajentumista, konkurssia ja purkamista, johtamisrakennetta, liikesuhteita, pääomahankkeita ja sijoitusstrategioita.
Mahdollisuuskustannukset ovat tekijä, joka on useimpien liiketoimintatalouden päätösten takana. Yrityksen on punnittava paitsi hinnan tekeminen tai tekemättä jättäminen, myös laadullinen hyöty, joka voidaan saada tai menettää. Esimerkiksi sellaisen työnantajan vaihtoehtoiskustannukset, joka ei tarjoa työntekijöilleen sairausvakuutusetuuksia, olisivat lisääntynyt todennäköisyys liikevaihdolle, pahalle tahdolle ja tyytymättömyydelle työhön. Sisäisen suunnitelman tarjoamisesta kohtuulliseen hintaan saatavat edut voivat sisältää työtyytyväisyyden lisääntymistä, säilyttämistä, parempia asenteita ja positiivista suusanallista mainontaa.
Yritykset tekevät strategisia päätöksiä pääomasijoituksista ja hankkeista, jotka voivat johtaa voittoon tai tappioon. Liiketaloustiede pohtii, miten yritykset tekevät nämä päätökset ja mitkä taloudelliset tekijät voivat vaikuttaa niihin. Yrityksillä on tietty määrä resursseja työskennelläkseen, mutta niiden on ehkä hankittava lisää strategisten tavoitteidensa saavuttamiseksi. Investointi uusiin tuotantolaitosten laitteisiin, jotka lopulta lisäävät tehokkuutta ja alentavat kustannuksia, saattavat vaatia yrityksen etsimään ulkopuolisia rahoituslähteitä.
Tätä rahoitusta etsiessään yritysten on päätettävä, minkä tyyppisillä rahoilla on vähiten riskiä. Jos yritys saa suurimman osan rahoituksestaan enkelisijoittajalta – varakkaalta henkilöltä, joka käyttää omia rahojaan sijoittamiseen – sen todelliset rahoituskulut voivat pienentyä, jos kyseinen sijoittaja on valmis lainaamaan heille varoja erittäin alhaisella korolla. Vastineeksi enkelisijoittaja voi kuitenkin haluta palvella hallituksessa tai hallita pääomaprojektia. Hallinnan menetys ja ulkopuolisen tunkeutuminen yrityksen päätöksentekoon olisi vaihtoehtoinen kustannus.
Tämän tyyppisen päätöksentekoprosessin aikana yritys voi päättää, että velkakirjojen liikkeeseenlaskuun liittyvät kustannukset ovat liian korkeat. Sitten se etsii halvempaa korvaajaa, joka vastaa edelleen rahoitustarpeistaan. Osakkeen liikkeeseenlasku tavallisen osakkeen muodossa voi osoittautua sopivammaksi vaihtoehdoksi. Yritystalouden kannalta järkevästi toimiva yritys etsii vaihtoehtoa, joka minimoi kustannuksensa ja maksimoi hyödynsä.