Luusyövän eloonjäämisasteeseen vaikuttavat esimerkiksi syövän vaihe, luusyövän tyyppi ja potilaan yleinen terveys. Osteosarkooma, luusyöpä, joka vaikuttaa lapsiin ja nuoriin aikuisiin, on keskimäärin 69 prosenttia. Muiden luusyöpätyyppien, kuten aggressiivisen kondrosarkooman, eloonjäämisaste on niinkin alhainen kuin 40 prosenttia. Potilas selviää yleensä todennäköisemmin, jos syöpä havaitaan aikaisin ja jos hän on hyvässä kunnossa. Ellei toisin mainita, luusyövän eloonjäämisluvut on lueteltu viiden vuoden ajan.
Syöpä on tila, jossa spontaania kasvua esiintyy eri kehon osissa. Nämä kasvut voivat työntää kehon tärkeitä osia ja aiheuttaa muita ongelmia. Syöpä voi esiintyä keuhkoissa, aivoissa, veressä, kohdunkaulassa, maksassa, luissa ja muissa paikoissa. Syövän hoito on usein leikkaus syöpäkasvun poistamiseksi, jota seuraa kemoterapia tai säteily tuhoamaan ympäröivä kudos. Nämä hoidot ovat luonteeltaan invasiivisia ja aggressiivisia, ja tämä yhdessä kasvaimen vaikutusten kanssa tekee syövästä erittäin vakavan tilan.
Yleisin luusyövän tyyppi on osteosarkooma, joka yleensä vaikuttaa 10–25 -vuotiaisiin ihmisiin. Yleensä se sijaitsee pitkässä käsivarren tai jalan luussa, kuten reisiluussa, ja eloonjäämisaste on noin 69 prosenttia. Kondrosarkooma on luusyöpä, joka vaikuttaa todennäköisemmin yli 40-vuotiaisiin. Tämäntyyppinen syöpä voi olla aggressiivinen tai ei-aggressiivinen. Aggressiivisen muodon eloonjäämisaste on 30 prosenttia, mutta ei-aggressiivisella versiolla on 90 prosentin eloonjäämisaste.
Ewingin sarkooma on toinen luusyövän tyyppi, jota esiintyy yleensä 15–65 -vuotiailla lapsilla, ja sillä on suuri riski levitä muihin elintärkeisiin elimiin, kuten keuhkoihin. Tämän tilan luusyövän eloonjäämisaste on vain XNUMX prosenttia ja kestää kolme vuotta. Tämä määrä laskee dramaattisesti, jos syöpä leviää muihin kehon kudoksiin tai elimiin.
Muita tekijöitä, jotka vaikuttavat luusyövän eloonjäämiseen, ovat esimerkiksi potilaan yleinen terveydentila ja kuinka aikaisin syöpä on saatu kiinni. Esimerkiksi osteosarkooman eloonjäämisaste nousee 84 prosenttiin, jos syöpä havaitaan varhaisessa vaiheessa, missä se on edelleen paikallista. Myös fyysisesti hyvässä kunnossa oleva potilas selviää todennäköisemmin tilasta.