Viestintä ja konfliktien ratkaiseminen liittyvät läheisesti toisiinsa, koska viestintä on usein keskeinen osa konfliktineuvotteluja. Konfliktien ratkaisemiseen kuuluu tyypillisesti erilaisten menetelmien käyttö konfliktin syyn selvittämiseksi ja sen jälkeen tapa löytää ratkaisu konfliktiin, joka tarjoaa mahdollisimman suuren tyytyväisyyden asianosaisille. Tämä tapahtuu usein käyttämällä viestintätekniikoita ja -periaatteita, kuten aktiivista kuuntelua ja “I-lausuntoja”. Viestintä ja konfliktinratkaisu liittyvät siksi toisiinsa, koska toista käytetään tyypillisesti toisen yhteisenä osana.
Yhdellä tasolla viestintä ja konfliktien ratkaiseminen ovat erillisiä käsitteitä, mutta niillä on tiettyjä yhteisiä käsitteitä ja periaatteita. Viestintä viittaa tyypillisesti tapoihin, joilla kaksi tai useampi henkilö välittää tietoja keskenään, sekä suullisesti että ei-sanallisesti. Konfliktien ratkaiseminen on prosessi, jossa kahden tai useamman ihmisen välillä syntynyt konflikti keskustellaan, ymmärretään täysin ja ratkaistaan konflikti, joka hyödyttää kaikkia osapuolia. Tämän konfliktinratkaisuprosessin helpottamiseksi viestintätekniikat olisi ymmärrettävä. Viestinnän ja konfliktinratkaisun eri näkökohtia käytetään usein yhdessä.
Yksi ensisijaisista tavoista, joilla viestintää ja konfliktinratkaisua käytetään yhdessä, on konfliktin luonteen ymmärtäminen ja asianosaisten antaminen ilmaista, mitä tapahtuu. Aktiivinen kuuntelu on usein mukana tässä prosessissa; se on kommunikaatiotekniikka, jossa yksi henkilö kuuntelee toista ja heijastaa takaisin sanomaansa osoittaakseen, että hän todella kuuntelee ja ymmärtää välitetyt ideat. Tähän liittyy usein kysymysten esittäminen, yhteenveto sanotuista ja osoitus kiinnostuksesta toisen sanomiseen.
I-lausuntojen käyttö on myös tapa, jolla viestintä ja konfliktien ratkaiseminen liittyvät läheisesti toisiinsa. I-lausunnot ovat lauseita, jotka alkavat sanalla “minä” ja joiden avulla henkilö voi ilmaista tunteensa tavalla, joka ottaa nämä tunteet haltuunsa. Konflikti voi syntyä usein, kun kaksi ihmistä syyttää toisiaan tietystä tilanteesta tai siitä, miten tilanne on saanut heidät tuntemaan itsensä. “Sinä kritisoit minua aina ja saat minut tuntemaan itseni hyödyttömäksi” on “sinä-lausunto”, joka syyttää toista ihmistä. Kun se muotoillaan uudelleen I-lausunnoksi-“Tunnen itseni arvottomaksi, kun kuulen koko ajan kritiikkiä”-syyllinen syy on poistettu ja tunteiden perimmäinen syy voidaan käsitellä kiihkeämmin.
Tämän tyyppisiä menetelmiä käytetään usein sekä viestinnässä että konfliktien ratkaisemisessa. Siksi joku, joka on koulutettu sovitteluun ja konfliktien ratkaisemiseen, on usein viestinnän tausta. Ihmiset, jotka haluavat vähentää tai ratkaista paremmin konfliktit omassa elämässään, voivat myös käyttää näitä tekniikoita helpottaakseen viestintää itsensä ja muiden välillä.