Proteiinit eli valkuaisaineet ovat kehon suoja- ja energiaravintoaineita. Proteiineja tarvitaan lukuisiin eri tarkoituksiin. Ne muun muassa valmistavat uusia kudoksia, toimivat immuunipuolustuksen vasta-aineina, kuljettavat ravintoaineita ja kaasuja veressä sekä ovat hormonien ja entsyymien rakennusaineita.
Mistä proteiini koostuu?
Proteiinit koostuvat aminohapoista, jotka liittyvät toisiinsa peptidisidoksilla. Kun proteiineja muodostetaan ribosomilla, kahden aminohapon välillä muodostuu peptidisidos. Lisäksi reak-‐ tiossa muodostuu vettä. Yleensä proteiineissa on satoja, jopa tuhansia aminohappoja liitty-‐ neenä toisiinsa.
Miten proteiini vaikuttaa lihaksiin?
Proteiineja tarvitaan elimistössä mm. lihasten rakentamiseen, sekä entsyymeiksi ja hormoneiksi. Lihaskuntoharjoittelu lisää proteiinisynteesiä eli lihasproteiinin muodostusta. Harjoittelun avulla lihaksen hypertrofia lisääntyy eli lihaksen poikkipinta-ala kasvaa ja ajan myötä siis myös lihasmassa kasvaa.
Mitä eri proteiineja on?
Proteiini eli valkuaisaine on aminohappoketjusta koostuva orgaaninen yhdiste tai usein monen toisiinsa liittyneen aminohappoketjun muodostama kompleksi. Proteiinit kuuluvat perusravintoaineisiin rasvojen ja hiilihydraattien kanssa. Lähes kaikilla tunnetuilla eliöillä proteiineja muodostavat samat 20 aminohappoa.
Mitä proteiinin puute aiheuttaa?
Väsymys ja uupumus vaivaavat. Voimattomuus ja väsymys voivat johtua proteiinin puutteesta. Proteeini pitää verensokerin tasaisena ja kehon virkeänä. Keho voi alkaa vähitellen jopa hajottaa lihaskudosta, jos se ei saa ravinnosta riittävästi proteiinia.
Paljonko proteiinia saa syödä päivässä?
Proteiinia suositellaan saatavaksi 10–20 prosenttia päivän energiansaannista. Painokiloa kohti proteiinin saantisuositus on 1,1–1,3 grammaa ja esim. 60 kiloa painavan ihmisen proteiinintarve päivässä on noin 70 g. Runsas liikunta ja ikääntyminen lisäävät proteiinin tarvetta.
Mistä saa runsaasti proteiinia?
Proteiinia on runsaasti lihassa, kalassa, maitovalmisteissa ja kananmunassa. Hyviä kasviproteiinin lähteitä ovat pavut, linssit, herneet, pähkinät ja soijavalmisteet sekä sieniproteiinituotteet (quorn). Myös viljavalmisteet ovat kohtuullisia proteiinin lähteitä.
Mistä saa eniten proteiinia?
Naudanlihapihvi, grillattu: 30,5 g. Porsaan sisäfile, uunissa: 28,1 g. Naudan ulkofile, paistettu: 28 g. Broileri: 26 g. Kalkkuna: 22 g. Vähärasvainen naudanliha: 22 g. Porsaanpaisti: 21,2 g. Kinkku: 20,2 g.
Onko Raejuustossa paljon proteiinia?
Hyvin proteiinia saa muun muassa kuivatuista soijapavuista (35.9 g), broilerista (35.8 g), vähärasvaisesta juustosta (34.0 g). Raejuustossa (rasvaa 1,5 %) proteiinia on 16.4 g /100 g ja keitetyssä kananmunassa 12.5 g / 100 g.
Mitä syödä jotta lihakset kasvaa?
Leusiini-niminen aminohappo on olennainen lihasmassan kasvamisen kannalta. Sitä saa erityisesti maidosta ja heraproteiinista. Maitoproteiinin jälkeen parhaita proteiineja lihasmassan kasvattamisen kannalta ovat kananmuna, kala, liha ja soija.