Tällä hetkellä maailman meristä alle kahdeksan prosenttia on suojeltu. Meret mahdollistavat elämän maapallolla, sillä ne esimerkiksi tuottavat suuren osan hengitettävästä hapesta ja varastoivat hiilidioksidia samalla hidastaen ilmastonmuutosta. Valtameret tasapainoittavat sääilmiöitä.
Miten ihmisen toiminta uhkaa meria?
Maatalouden, teollisuuden ja liikenteen kemikaalit ovat suurimpia saastuttajia, mutta myös kotitalouksilla on merkittävä osansa. Ihmiset tuottavat vuosittain yli 1500 kuutiokilometriä jätevettä, ja kehitysmaissa valtaosa siitä lasketaan yhä käsittelemättömänä luontoon.
Miten voi suojella merta?
Allekirjoita merivetoomus: yli kolme miljoonaa ihmistä ympäri maailman on jo allekirjoittanut vetoomuksen. Osta vain kestävästi kalastettua kalaa. Vältä kertakäyttöistä muovia. Tue oikeudenkäyntiä Norjan hallitusta vastaan. Vaadi hallitukselta ilmastojohtajuutta.
Miksi meriin päätyy muovia?
Merellä suurimpia muoviroskan lähteitä ovat kauppa-alukset, kalastus ja huviveneily. Yli puolet merten suurikokoisesta muovista tulee viidestä maasta: Kiinasta, Indonesiasta, Filippiineiltä, Vietnamista ja Thaimaasta. Suurin syy maiden muoviroskaamiselle on kehittymätön jätehuolto.
Mitä hyötyä meristä on ihmiselle?
Meret tuottavat ihmiselle monenlaisia hyötyjä, ns. ekosysteemipalveluita, kuten ravintoa, luonnonvaroja, virkistysmahdollisuuksia ja aineettomia arvoja. Meriä koskevan tieteellisen tiedon ja ymmärryksen lisääminen on tavoite, jota Suomi tukee kansainvälisten merentutkimus- ja suojeluyhteisöjen jäsenenä.
Mikä uhkaa meria?
Maailman merissä on yli 150 miljoonaa tonnia muoviroskaa, joka uhkaa niin meriluontoa, eläimiä kuin ihmisten terveyttä. Asiaan on puututtava nyt. On arvioitu, että jos jatkamme roskaamista nykytahdilla, merissä voi vuoteen 2050 mennessä olla enemmän muoviroskaa kuin kaloja.
Mikä uhkaa kaloja?
Kaloja uhkaavat padot, kosteikkojen kuivaaminen, maatalouden kasteluveden otto, käsittelemättömän jäteveden ja myrkkyjen johtaminen vesistöihin, kestämättömät kalastusmenetelmät, ruoppaukset, vieraslajit ja ilmaston lämpeneminen. Maailman kosteikoista on hävinnyt yli kolmasosa 50 vuodessa.
Miten ihminen vaikuttaa luontoon?
Ihminen on toiminnallaan erityisesti viime aikoina lisännyt paineita elämän sietokykyyn: happamoituminen, ympäristömyrkyt, kasvihuoneilmiö ja otsonikato sekä metsien ja metsämaan käsittely ja perinteisen maatalousympäristön häviäminen koskettavat nykyisin myös Lapin luontoa.
Miten minä voin suojella luontoa?
Tärkeimmät keinot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat fossiilisista polttoaineista luopuminen, kestävien uusiutuvien energiamuotojen käyttö, energian säästö ja energiatehokkuus, liikenteen sähköistäminen, metsäkadon pysäyttäminen, luonnollisten hiilinielujen kasvattaminen ja ilmastokestävä ruoantuotanto ja -kulutus.
Miksi Itämerta pitäisi suojella?
Lähes koko Suomen maankamara on Itämeren valuma-alueella. Merta on siksi suojeltava muuallakin kuin rannikolla. Tehokas Itämeren suojelu parantaa myös järvi- ja jokivesien laatua ja sisämaan luonnon monimuotoisuutta.