Vesiensuojelu on tärkeää, sillä vesi on yksi elämämme perusedellytyksistä: kaikki tarvitsevat puhdasta vettä. Luonnonsuojeluliitto työskentelee monin keinoin puhtaamman Itämeren ja sisävesien hyväksi.
Miten vesistöjä voi suojella?
Peseydy suihkussa ripeästi ja sulje hana saippuoimisen ajaksi. Valitse energian- ja vedenkäytöltään tehokkaita kodinkoneita. Älä pese vajaita koneellisia. Kerää sadevesi talteen kasteluvedeksi.
Kuka saa kunnostaa vesistöjä?
Vesistön kunnostus on yhteistyötä Kunnostuksia toteuttavat nykyisin esimerkiksi yhdistykset, alueelliset säätiöt ja neuvottelukunnat, vapaaehtoistoimijoiden ryhmät, maan- ja vesialueiden omistajat ja kunnat. Suomi on jaettu seitsemään vesienhoitoalueeseen, joista jokaiselle on tehty vesienhoidon toimenpideohjelmat.
Miten voi vähentää vesistöjen rehevöitymistä?
Rehevöitymistä voitaisiin ehkäistä vähentämällä jätevesien typpipitoisuutta, vaihtamalla parempia typenpoistojärjestelmiä jätevedenpuhdistamoille, tai vähentämällä lihan syöntiä ja tuotantoa. Liha on suurin lähde jäteveden typpipitoisuudelle.
Mikä uhkaa vesistöjä?
Vesistöjä uhkaavat mm. liikenteen, maatalouden, teollisuuden ja asumisen päästöt. Jätevedet voivat rehevöittää pintavesiä ja toisaalta maa-aineisten otto saattaa uhata pohjavesiä. Luonnonsuojelualueiden tarkoituksena on turvata tietyn alueen luonnon monimuotoisuus suojelemalla tiettyä lajia tai koko puistoa.
Miten vesi poistuu elimistöstä?
Vettä poistuu elimistöstä iholta ja hengitysteistä haihtumalla, hikenä, virtsana ja ulosteen mukana. Haihtumisen määrää säätelee lämpötila, ilman suhteellinen kosteus, ilman virtaus, ruumiinlämpö, fyysinen aktiivisuus ja vaatetus. Tuuli ja mekaanisesti aiheutettu ilmanvirtaus lisäävät veden haihtumista iholta.
Miten vesi puhdistetaan?
Raakavedestä poistetaan kemiallisesti saostamalla mm. humusperäiset epäpuhtaudet, minkä jälkeen vesi johdetaan hiekkasuodatukseen, otsonointiin ja aktiivihiilisuodatukseen. Puhdistettu talousvesi desinfioidaan käyttäjille turvalliseksi natriumhypokloriitilla ja ammoniumsulfaatilla.
Mitä veden väri kertoo?
Savinen vesi on harmaata tai kellanruskeaa, humus- ja/tai rautapitoinen ruskeaa ja levien värjäämä vesi yleensä vihertävää. Suomessa veden väri osoittaa lähinnä veden humuspitoisuutta. Mitä enemmän vesistön valuma-alueella on suota, sitä ruskeam- paa vesi on.
Miten Rehevöitynyttä järveä voidaan kunnostaa?
Eniten käytettyjä järvessä tehtäviä toimenpiteitä ovat ravintoketjukunnostus (hoitokalastus) ja hapetus sekä vesikasvien poisto, rantojen ruoppaus ja vedenpinnan nosto. Kunnostus on usein vesilain ja ympäristönsuojelulain perusteella luvanvaraista toimintaa.
Mikä merkitys järven syvyydellä on rehevöitymiseen?
Rehevöityminen heikentää järven ekologista tilaa ja vaikeuttaa virkistyskäyttöä. Järveen tulevan ulkoisen ravinnekuormituk- sen kasvu muuttaa koko ravintoketjua. Veden ra- vinnepitoisuuden kohoaminen lisää kasviplank- tonin määrää, ja sinileväkukintaa esiintyy yhä useammin.