Suurin osa Yhdysvaltojen tunnetuista poliitikoista toimii kansallisella tasolla ja suorittaa tehtävänsä Washington DC: ssä, mutta monet paikalliset poliitikot pitävät kaupunkeja, maakuntia ja osavaltioita toiminnassa. Ehkä yleisin poliittinen toimisto paikallisella tasolla on pormestarin toimisto. Pormestarin rooli voi vaihdella kaupungista toiseen, mutta monissa tapauksissa hänellä on merkittävä vaikutusvalta paikallisten lakien kehittämisessä ja tärkeiden asioiden käsittelyssä kaupungissa. Muita paikallisia poliitikkoja ovat kaupunginvaltuuston jäsenet, osavaltion senaattorit ja kuvernöörit.
Kaupunginvaltuuston jäsenet ovat paikallisia poliitikkoja, jotka ovat hakeneet virkaansa istuakseen kaupunginvaltuustossa, joka on ryhmä ihmisiä, jotka työskentelevät paikallisten lakien ja asetusten kehittämiseksi ja eri alueeseen liittyvien kysymysten käsittelemiseksi. Riippuen tietyn kaupungin organisaatiorakenteesta, kaupunginvaltuustolla voi olla enemmän valtuuksia tai valtaa kuin pormestarilla tai päinvastoin. Näiden kahden yksikön tulisi yhdessä kehittää täytäntöönpanokelpoisia ja asiaankuuluvia lakeja ja määräyksiä, jotka sanelevat kaupungin menestyksen tai epäonnistumisen. Lähes kaikki paikalliset poliitikot joutuvat ehdokkaaksi, mikä tarkoittaa, että heidän on aloitettava vaalikampanjat. He hoitavat tehtävänsä tietyn ajan paikallisten lakien mukaan.
Osavaltion tasolla paikalliset poliitikot voivat edustaa alueitaan osavaltion pääkaupungissa valtion senaatin jäseninä. Nämä osavaltion senaattorit kehittävät aktiivisesti lakeja koko osavaltiota varten, ja he tekevät tämän työn osavaltion pääkaupungissa tai sen lähellä. Tämä voi tarkoittaa sitä, että paikallisten poliitikkojen on muutettava kotikaupungistaan pääkaupungin läheisyyteen, vaikka tämä ei aina ole välttämätöntä, riippuen valtion koosta ja kyseisen valtion hallituksen toiminnasta.
Osavaltion kuvernööri on pohjimmiltaan kyseisen valtion ylipäällikkö. Hän on vastuussa hallituksen yleisestä toiminnasta, ja kaikkien osavaltion senaatin hyväksymien lakien on oltava kuvernöörin hyväksymiä, jotta niistä tulee laki. Kuvernööreillä on myös veto -oikeus senaatin läpäisseille lakiesityksille, mikä tarkoittaa, että vaikka lakiesitys on hyväksytty, siitä ei tule lakia, koska kuvernööri on lyönyt laskun. Jos lasku hyväksytään ja siitä tulee laki, sen on oltava liittovaltion lain mukainen tai sitä voidaan pitää perustuslain vastaisena.