Soluja rajaa solukalvo, joka muodostuu kaksoiskerroksesta lipidejä. Suurin osa lipideistä kuuluu fosfolipidien ryhmään, mutta solukalvossa on myös esimerkiksi kolesterolia. Solukalvolla on myös suuri määrä erilaisia proteiineja, kuten reseptoreja.
Mitä on Solukalvo?
Solukalvo (plasmalemma eli plasmolemma) on jokaisessa solussa ja kaikkien eliöiden solua ympäröivä kalvo. Eläinsolussa se on solun uloin kerros, mutta kasveilla, sienillä, levillä ja bakteereilla sitä ympäröi lisäksi soluseinä. Solukalvon paksuus on noin 7,5 nm. Lihassolun solukalvoa kutsutaan myös sarkolemmaksi.
Onko Kasvisolussa Soluelimiä?
Soluelimet eli soluorganellit ovat solun “elimiä” eli solunsisäisiä rakenteita, joilla on jokin erikoistunut tehtävä. Näitä ovat tuman lisäksi esimerkiksi mitokondriot ja muun muassa kasvisoluilla esiintyvät viherhiukkaset sekä solulimakalvosto ja siihen liittyvät Golgin laite ja lysosomit.
Mikä on solukalvon tehtävä?
Solukalvo rajaa solun ulkoreunat ja toimii solun mekaanisena tukena. Solukalvo ylläpitää solunsisäisiä olosuhteita sellaisina, että elämälle välttämättömät solun biokemialliset reaktiot voivat tapahtua (solunsisäinen homeostaasi).
Mitä eri soluja on?
Solut jaetaan prokaryootteihin eli esitumallisiin ja eukaryootteihin eli aitotumallisiin. Esitumallisiin kuuluvat lähinnä bakteerit ja aitotumallisiin eläin-, sieni- ja kasvisolut. Eläinten solut voidaan jakaa edelleen somaattisiin soluihin ja sukusoluihin eli ituradan soluihin.
Mistä solu koostuu?
Solut koostuvat lähes kokonaan neljästä alkuaineesta – vedystä, hiilestä, typestä ja hapesta. Näiden lisäksi esiintyy pieninä, noin 0,1 – 1,5 % pitoisuuksina muita alkuaineita (kuten natrium, magnesium, fosfori, rikki, kloori, kalium ja kalsium). Keskimääräinen solu vastaa kooltaan kuutiota, jonka sivu on 15 μm.
Onko bakteereilla solukalvoa?
Bakteereilta puuttuu solukalvo ja soluelimet ja se saa lähes kaiken tarvitsemansa energian lähes suoraan ravintoaineista. Bakteerit ovat todellakin sopeutuneet äärioloihin niitä löytyy niin tropiikistakin sekä myös jäätiköiltä. Solussa on useita organismeja: mitokondrio, riposomit, DNA, RNA, Tuma ym.
Mitä solut tarvitsevat?
Solut tarvitsevat energiaa makromolekyylien valmistamiseen (kemialliseen työhön), aktiiviseen kuljetukseen (osmoottiseen työhön) ja liikkeisiin (mekaaniseen työhön). Heterotrofiset eliöt tuottavat työhön tarvittavan energiaa orgaanisia yhdisteitä hapettamalla. Tärkein ravintoaine on glukoosi.
Mikä merkitys Fosfolipidi molekyyleillä on Solukalvossa?
Liikkumista rajoittaa lipidien ja proteiinien väliset vuorovaikutukset – Solukalvon reseptorit pitävät kiinni viereisistä fosfolipideistä – Myös kolesteroli hidastaa fosfolipidien liikettä – Proteiinit voivat lisäksi olla ankkuroituina solun tukirangalla.
Mitä kaikissa soluissa on?
Kaikissa soluissa on solukalvo, solulima, perimä ja ainakin joitakin soluelimiä. Kaikkien solujen kemiallinen rakenne ja niissä tapahtuvat kemialliset reaktiot ovat samantyyppisiä. Soluissa on runsaasti erilaisia makromolekyylejä, kuten proteiineja, hiilihydraatteja ja nukleiinihappoja.