Suurentunut perna poistaa verestä tavallista enemmän soluja, jolloin ilmaantuu anemiaa ja verihiutaleitten niukkuutta. Lievä suureneminen todetaan kaikututkimuksella (ultraäänitutkimuksella). Jos perna suurenee paljon, se laajenee alaspäin napaa kohti ja tuntuu kiinteänä massana vatsanpeitteitä tunnustellessa.
Voiko ihminen elää ilman Pernaa?
Perna on elin, jolla on useita tehtäviä. Jos ihminen joutuu onnettomuuteen, perna auttaa esimerkiksi pienentämään verenhukkaa. Perna nimittäin säilöö verihiutaleita ja muita veren osia ja vapauttaa niitä tarpeen tullen. Terveen aikuisen ihmisen pernassa voi olla jopa 240 ml verta.
Miksi perna voidaan poistaa?
Terveessä pernassa spontaani repeämä on harvinainen. Tavallinen iatrogeeninen pernan poiston syy ylävatsan leikkausten yhteydessä on kiinnikkeiden aiheuttama pernan kapselin repeämä. Harvoin voi pernan poiston syynä olla paineoireita aiheuttava kysta, hyvänlaatuinen kasvain tai märkäpesäke.
Mikä on pernan tarkoitus?
Perna on pääasiassa imukudoksesta muodostunut pitkänomainen elin, joka sijaitsee selkärankaisten vatsaontelon etuosassa. Se on suurin lymfaattinen elin, joka tuottaa lymfosyyttejä (sikiöaikana myös punasoluja) ja toimii punasoluvarastona.
Voiko pernan Repeämiseen kuolla?
Pernan spontaanin repeämän toiseksi yleisin syy on Epstein-Barr-viremia. Pernan repeämän esiintyvyyden on väitetty olevan monoukleoositapauksissa jopa 1/500–1 000 (Asgari ja Begos 1997), ja se onkin yleisin kuolinsyy (1/3 000) kuolemaan johtaneissa mononukleoosi-infektioissa (McLean ym. 1987).
Onko perna välttämätön?
Rakenteeltaan perna on kuin suuri imusolmuke ja toimiikin pääasiassa veren suodattimena. Perna ei ole elintärkeä elin, mutta se osallistuu kehon immuunipuolustukseen.
Miten perna oireilee?
Pitkälle edenneessä sairaudessa suurentunut perna aiheuttaa ylävatsa- tai kylkikipuja ja täyttävää oloa ylävatsalla jo kevyen ruokailun jälkeen. Muita oireita ovat laihtuminen, väsymys, yöhikoilu, kuumeilu ja voinnin heikkeneminen. Verikokeissa todetaan anemia ja yleensä suurentunut valkosolujen määrä.
Mikä elin vasemman rinnan alla?
Sydän sijaitsee rintalastan alla vasemmalla puolen kehoa.
Voiko perna revetä?
Imusolmukkeiden tavoin perna yleensä suurenee. Tällöin se on tavallista hauraampi ja voi puhjeta tavallista herkemmin tapaturmien yhteydessä. Pernan repeäminen on kuitenkin hyvin harvinainen.
Mikä on Myelofibroosi?
Myelofibroosi (MF) on harvinainen krooninen veritauti, joka vaikuttaa luuytimeen. Myelofibroosissa verisolujen tuotanto ja kehittyminen luuytimessä estyy ja luuydin täyttyy sidekudoksella. Ajan myötä luuydin ei enää tuota tarpeeksi normaaleja verisoluja, minkä vuoksi verenmuodostusta tapahtuu myös pernassa ja maksassa.