Lääketieteessä disartikulointi viittaa luiden tahattomaan tai kirurgiseen erottamiseen nivelessä, mikä johtaa raajan amputointiin ilman luiden katkeamista tai leikkaamista. Se voi olla seurausta vammasta tai se voidaan suorittaa kirurgisesti. Tämä on eri asia kuin murtuma, joka voi johtaa ruumiinosan menetykseen luunmurtuman vuoksi tai nivelen dislokaatioon, joka on nivelen siirtyminen ilman täydellistä luun irtoamista ja siitä johtuva raajan menetys. Joissakin kirurgisissa amputaatioissa disartikulaatio on edullinen amputointimenetelmä, koska se parantaa paranemista, jättää enemmän lihas- ja hermokudosta proteesien hallintaan ja helpottaa proteesin asentamista. Amputaatiot, mukaan lukien disartikulaatiot, ovat yksi vanhimmista lääketieteellisistä toimenpiteistä, joiden tiedetään suorittaneen ihmiset.
Amputaatioon liittyy usein monia tuki- ja liikuntaelimistön osia, joita joskus kutsutaan liikkumisjärjestelmäksi. Tämä järjestelmä koostuu luista, lihaksista, nivelistä ja muusta sidekudoksesta, joka pitää kehon koossa ja mahdollistaa fyysisen liikkeen. Yleisin disartikulaation muoto on kirurginen amputaatio, kun kirurgit leikkaavat ihon, nivelsiteet, nivelet, lihakset ja muut sidekudokset raajan poistamiseksi leikkaamatta itse luuta. Disartikulaatio on usein edullinen menetelmä ranteesta, polvesta ja kyynärpäästä tehtäville amputaatioille, ja sitä käytetään toisinaan lonkkanivelessä.
Dartikulaatiolla amputoinnilla on useita etuja luun leikkaamiseen verrattuna. Se sisältää esimerkiksi vähemmän verenhukkaa ja tarjoaa yleensä ihon läpät, jotka voivat peittää haavan leikkauksen jälkeen, parantaa paranemista ja vähentää infektioriskiä. Disartikulaatio säilyttää myös enemmän lihas- ja hermokudosta, mikä voi helpottaa tulevan proteesin hallintaa. Monissa tapauksissa säilynyt luu ja nivel tarjoavat myös paremman ja vakaamman istuvuuden proteesille. Polven amputoinnissa tämäntyyppinen toimenpide johtaa osan polvinivelen säilyttämiseen, jolloin saadaan kanto, joka kestää enemmän painoa kuin jos luu olisi leikattu.
Tuki- ja liikuntaelimistön vammat voivat myös johtaa disartikulaatioon, mutta tämä on suhteellisen harvinaista. Harvinaisissa tapauksissa disartikulaatio ja amputaatio voivat aiheutua itsestään, esimerkiksi tahallisen itsensä silpomisen seurauksena tai tapauksissa, joissa raaja on jäänyt loukkuun onnettomuudessa. Harvinaisesta apotemnofiliahäiriöstä kärsivät kokevat pakotetun amputoivan yhden tai useamman raajan, vaikka nämä raajat olisivat terveitä. Akrotomofiliaan liittyy seksuaalinen vetovoima amputeihin ja se sekoitetaan joskus apotemnofiliaan.