Diskriminantiksi kutsutaan toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa neliöjuuren alla olevaa osaa. Diskriminantin arvosta nähdään suoraan kuinka monta ratkaisua toisen asteen yhtälöllä on. Diskriminantin ollessa positiivinen, yhtälöllä on kaksi ratkaisua.
Milloin toisen asteen yhtälöllä ei ole ratkaisua?
Jos yhtälöä ratkaistaessa päädytään tilanteeseen 0 = c, missä c � 0, sanotaan, että yhtälö on identtisesti epätosi. Silloin yksikään reaaliluku x ei toteuta yhtälöä, eli yhtälöllä ei ole ratkaisua.
Miten tehdään paraabelin yhtälö?
Vaakasuunnassa aukeavan paraabelin yhtälö on muotoa x = ay^2+by+c, jossa a,b,c in mathbb{R}, ja aneq 0. Jos vaakasuunnassa aukeavassa paraabelissa a>0, niin paraabeli aukeaa oikealle. Vastaavasti jos a<0, niin paraabeli aukeaa vasemmalle. Miten Diskriminantti lasketaan? D=b^2-4ac. Mistä tunnistaa ensimmäisen asteen yhtälön? Ensimmäisen asteen yhtälö tarkoittaa yhtälöä, joka voidaan esittää muodossa ax+b=0, missä a≠0. Onko juuri sama kuin Nollakohta? Sen mukaan kuuluuko nollakohta (juuri) rationaali-, reaali- tai kompleksilukuihin, nollakohtaa voidaan nimittää rationaaliseksi, reaaliseksi tai kompleksiseksi nollakohdaksi (juureksi). Mikä on suoran yleinen yhtälö? Suoran yhtälö voidaan kirjoittaa muotoon y = kx + b, jossa y ja x ovat muuttujia ja k sekä b vakioita (lukuja, jotka eivät muutu, vaikka muuttujien arvot muuttuisivatkin). Yhtälössä x:n kerroin k on nimeltään kulmakerroin, joka ilmaisee suoran kaltevuuden. Onko yhtälöllä aina ratkaisu? Yhtälössä kaksi lauseketta on merkitty yhtä suuriksi. Kun yhtälöä ratkaistaan, pyritään selvittämään, millä muuttujilla näiden lausekkeiden arvo on sama. Yhtälölle ei aina ole olemassa ratkaisua, ja aina ei muuttujille saada lukuarvoa. Kun muuttujia on vain yksi, sitä merkitään yleensä kirjaimella x. Mikä on paraabelin akselin yhtälö? Paraabeli y = ax2 + c on symmetrinen y-akselin suhteen. y-akselia kutsutaankin paraabelin akseliksi. Paraabelin huippu on kohta, jossa paraabeli leikkaa y-akselin. Mikä on paraabelin akseli? Paraabeli on niiden tason pisteiden joukko, jotka ovat yhtä kaukana tunnetusta pisteestä (polttopiste) ja annetusta suorasta (johtosuora). Paraabeli on symmetrinen polttopisteen kautta kulkevan johtosuoran normaaliin. Tätä suoraa kutsutaan paraabelin akseliksi .