Mitä eläkelakimiehet tekevät?

Asianajajan tehtävä sekä eläkejärjestelyn määritelmä ja tehtävä vaihtelevat jonkin verran eri lainkäyttöalueilla. Yleisesti ottaen eläkelakimiesten vastuut ovat kuitenkin hyvin samanlaiset eri maissa, jotka tunnustavat eläkejärjestelyt. Eläkelakimiesten ensisijainen vastuu on varmistaa, että eläkejärjestely on kaikkien sen lainkäyttöalueen lakien mukainen, jossa sitä hallinnoidaan. Kaikkien asiaankuuluvien lakien noudattamisen varmistamiseksi eläkeasiantuntijoiden on oltava tuntevia monilla eri lainsäädännön aloilla, mukaan lukien työoikeus, verolaki ja arvopaperilaki.

Eläkejärjestely on pääsääntöisesti yksityinen tai julkinen järjestely, joka tarjoaa työntekijöille säännöllisiä tuloja eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Sekä valtion työnantajat että yksityiset työnantajat ovat historiallisesti tarjonneet työntekijöilleen eläkejärjestelyn yhtenä monista eduista, jotka sisältyvät työskentelyyn yrityksessä tai virastossa. Jotkut eläkejärjestelyt rahoittavat kokonaan työnantaja, kun taas toiset tarjoavat työntekijöille mahdollisuuden osallistua järjestelyyn. Yleensä suunnitelma, jossa työntekijä maksaa, katsotaan eläkejärjestelyksi. eläkelakimiesten vastuut ovat kuitenkin käytännössä samat riippumatta siitä, rahoitetaanko järjestely työnantajalta vai myös työntekijöiden maksuilta.

Työnantaja sijoittaa yleensä eläkkeen rahoittamiseen käytettävät rahat, jotta työntekijät voivat saada tarvittavat varat, kun he ovat valmiita aloittamaan eläkkeiden keräämisen. Tämän seurauksena eläkelakimiesten on neuvottava työnantajia rahan hallintaan liittyvistä laeista sekä muiden hyväksi osoitetun rahan sijoittamisesta. Työnantajilla on luottamusvelvollisuus käsitellä varoja asianmukaisesti ja työntekijöiden eduksi. Luottamusvastuun rikkominen voi aiheuttaa sekä siviilioikeudellisia seuraamuksia että joissakin tapauksissa rikosoikeudellisia syytteitä.

Eläkejärjestelyillä on myös verovaikutuksia sekä työnantajalle että työntekijälle. Toinen tärkeä eläkelakimiesten tehtävä on tiedottaa asiakkailleen verolakeista, joita sovelletaan eläkejärjestelmään suoritettaviin maksuihin. Useimmat työnantajat tarjoavat myös työntekijöilleen tietoja eläkerahastojen varhaisen peruuttamisen verovaikutuksista, joten eläkelakimiehen on varmistettava, että työnantaja ymmärtää myös nämä lait.

Työlainsäädäntö voi olla tärkeä myös määritettäessä eläkejärjestelmän sääntöjä. Joillakin lainkäyttöalueilla on ikäsyrjintälainsäädäntö, joka on otettava huomioon määritettäessä, minkä ikäisenä työntekijä voi vapaaehtoisesti alkaa saada eläkettä tai missä iässä työntekijän on aloitettava eläkkeenjaon hyväksyminen. Eläkelakimiesten on oltava varmoja siitä, että heidän asiakkaansa ymmärtävät nämä lait, jotta he eivät joutuisi osallisiksi ikäsyrjintäoikeudenkäynneissä.