Jänneharjoitukset ovat tärkeitä jokaiselle urheilijalle, joka pyrkii lisäämään lihasmassaa, erityisesti voimansiirtoihin ja kehonrakentajiin. Jänteet ovat kehon osia, jotka yhdistävät lihaskudoksen luuhun, joten se on ratkaisevan tärkeää lihaksen toiminnalle, koska se on jänne, joka todella muuttaa lihaksen voiman kehon liikkeeksi. Jänteiden voima on myös ratkaisevan tärkeää nivelten oikean vakauden ylläpitämisessä, varsinkin kun lihakset kasvavat ja vahvistuvat. Useimmat jänneharjoitukset ovat hyvin samankaltaisia kuin painovoimaharjoitukset, ja niiden pitäisi olla tuttuja useimmille urheilijoille, joilla on tietoa voimaharjoittelusta.
Riittävä jännevoima on tärkeä osa mitä tahansa vakavaa painokoulutusohjelmaa. Useimmat urheilijat keskittyvät lihasten kehittämiseen, mutta lihasten suorituskyky riippuu jänteestä, joten kaikkien painoja nostavien urheilijoiden tulisi myös keskittyä jänneharjoituksiin. Näin varmistetaan oikea nivelten vakaus, kun urheilija saa voimaa nostaa suurempia painoja. Ilman riittävää jännevoimaa lihas voi tulla riittävän vahvaksi nostamaan painoja, joita jänne ei voi tukea, ja tällöin voi esiintyä jänteen repeämiä tai repeämiä. Nämä voivat olla erittäin vakavia vammoja; murtuma vaatii leikkausta ja paraneminen kestää keskimäärin 50 viikkoa.
Jokainen urheilija, joka säännöllisesti nostaa painoja, tietää jo, miten useimmat jänneharjoitukset suoritetaan, koska nämä harjoitukset ovat niin samanlaisia kuin tavalliset painonnostoliikkeet. Kaikki painonnosto on jänneharjoituksen muoto, aivan kuten kaikki jänneharjoitukset ovat voimaharjoittelun muoto, koska lihas ja jänne toimivat yhdessä liikkeissä, jotka mahdollistavat painon nostamisen. Jänneharjoitukset on siis suunniteltu siirtämään tiettyjen hissien painopistettä siten, että ne rasittavat jännettä hieman enemmän kuin lihas, joten jänne hyötyy enemmän harjoituksesta.
Ensimmäinen askel tämän painotusmuutoksen toteuttamisessa on suorittaa vähemmän toistoja jokaisella nostolla, mutta suurempi paino. Jänteet reagoivat helpommin tällaiseen intensiiviseen harjoitteluun kuin pidempiin harjoituksiin, joissa on kevyempi paino. Urheilijoiden on kuitenkin oltava varovaisia suoritettaessa tällaisia nostoja, koska ne lisäävät lihasvoimaa ja mahdollistavat siten raskaammat ja raskaammat nostot. Lihakset pyrkivät kehittämään voimaa nopeammin kuin jänne, joten jos urheilija lisää ajan myötä nostamaansa painoa liian nopeasti, tämä voi johtaa jännevammoihin.
Toinen askel painovoimaharjoittelun painopisteen siirtämisessä jänteeseen on lyhentää liikealuetta hissin aikana. Esimerkiksi kun kyykky suoritetaan, urheilija ei välttämättä laske alas niin pitkälle kuin hän tavallisesti tekisi, tai penkkipainon aikana hän voisi laskea tangon vain puoliväliin kohti rintaa. Liikealueen rajoittaminen tällä tavalla rajoittaa myös lihaksiin kohdistuvaa rasitusta, mikä antaa heille vähemmän harjoittelua, mutta jänteiden on silti kestettävä koko paino. Tällä tavalla nämä lyhyemmän kantaman liikkeet johtavat tehokkaisiin jänneharjoituksiin.