Eri kansalaisjärjestöjen liiketoimintasuunnitelmia voidaan tarvita riippuen kunkin suunnitelman tavoitteista ja henkilöistä, joille se on laadittu. Aloittavan kansalaisjärjestön tai valtiosta riippumattoman järjestön on laadittava liiketoimintasuunnitelma varoja toimittaville tai lainaa antaville ihmisille, mukaan lukien yleisö, yritykset, pankit tai mahdollisesti hallitus. Jos kansalaisjärjestö on jo perustettu, hänen on ehkä laadittava toisenlainen liiketoimintasuunnitelma, jos se aikoo laajentaa työnsä laajuutta näyttääkseen mahdollisille lainanantajille ja sijoittajille, miten heidän rahansa käytetään. Kansalaisjärjestöjen liiketoimintasuunnitelmat on ehkä laadittava sisäisiin tarkoituksiin, jotta johto voi suunnitella eteenpäin ja keskittyä pääasiassa taloudellisiin ennusteisiin ja ennusteisiin. Toinen sisäinen liiketoimintasuunnitelma olisi strateginen suunnitelma, joka korostaisi keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteita ja laajentumissuunnitelmia eikä taloudellisia ennusteita.
Aloittavan kansalaisjärjestön liiketoimintasuunnitelmassa on annettava joitakin tietoja organisaation tavoitteista. Suunnitelman tämän osan tulisi yleensä kuvata organisaation luonne, sen taidot ja erikoistuminen. Siinä tulisi myös kuvata ongelma, jonka kansalaisjärjestö pyrkii ratkaisemaan, ja menetelmät, joilla se tarjoaa ratkaisun ongelmaan. Suunnitelman tulisi kuvata asiakkaitaan ja kohdemarkkinoitaan, miten nämä ihmiset tavoitetaan ja miksi organisaatio voi tehdä työn paremmin kuin muut organisaatiot. Kansalaisjärjestöjen tyypistä riippuen tässä osassa voidaan kuvata tarjottujen palvelujen kustannuksia ja sitä, miten kansalaisjärjestö ansaitsee rahaa tai aikoo kerätä rahaa.
Kansalaisjärjestöjen liiketoimintasuunnitelmat voivat olla tarpeen, kun organisaatio valmistautuu kasvuun. Kansalaisjärjestö saattaa aikoa laajentaa palvelujaan. Jos se esimerkiksi tarjoaa mikrorahoitusta maaseutualueille, se voi tavoittaa enemmän yrityksiä ja toimia laajemmalla maantieteellisellä alueella. Tietylle ryhmälle palveluja tarjoava kansalaisjärjestö voi pyrkiä parantamaan palvelujensa laatua eikä palvelevien ihmisten määrää. Kasvusuunnitelmassa on esitettävä tarvittava lisäraha, mihin se käytetään ja mitä saavutetaan.
Kansalaisjärjestöjen liiketoimintasuunnitelmia voidaan myös vaatia sisäiseen johtamiseen. Tämä voi olla suunnitelma, joka sisältää ennusteita tulevista tuloista ja menoista sekä rahan keräämisestä. Tämän pitäisi näyttää johdolle, milloin ylimääräisiä varoja tarvitaan, ja sisältää suunnitelmia siitä, miten rahat kerätään. Jos kansalaisjärjestö tarkistaa tulevaa strategiaansa, tarvitaan erilaista sisäistä suunnitelmaa, jossa hahmotellaan uudet tavoitteet ja esitetään strategia, jolla tavoitteet voidaan saavuttaa.