Harjoitukset, joita voidaan tehdä pitkään, kuten juoksu, pyöräily, uinti tai muu aerobinen toiminta, ovat harjoitustyyppejä, jotka tunnetaan yleisimmin kestävyysharjoituksina. Kestävyys viittaa kykyyn jatkaa toimintaa, tässä tapauksessa harjoitusta, pitkään. Tyypilliset kestävyysharjoitukset ovat vähemmän suunnattu painonpudotukseen tai lihasten rakentamiseen, kuten muutkin harjoitukset saattavat olla, ja ne on suunnattu enemmän sydän- ja verisuonijärjestelmän lujuuden parantamiseen, mikä pidentää harjoituksen suorittamisen aikaa.
Yksi yleisimmistä kestävyysurheilijan esimerkeistä on maratonin pitkän matkan juoksijavalmennus. Sydän- ja verisuonikestävyys on yksi suurimmista tekijöistä, jotka vaikuttavat siihen, kuinka kauan ja kuinka pitkälle pitkän matkan juoksija voi juosta. Sydän- ja verisuonijärjestelmän on kyettävä toimittamaan keholleen tasainen energiansaanti kilpailun aikana. Harjoittaakseen maratonia juoksija ei välttämättä juokse harjoitteluun vaan myös pyöräilee, ui ja tekee muunlaisia ristikoulutusharjoituksia varmistaakseen, että hänen hengitys- ja verenkiertojärjestelmänsä ovat huippukunnossa.
Joskus kestävyysharjoittelun on tarkoitus sisältää myös harjoitustyypit, jotka parantavat lihaskestävyyttä sydän- ja verisuonikestävyyden sijasta. Lihaskestävyyden ansiosta lihakset voivat toistuvasti suorittaa saman toiminnan samaa vastustuskykyä vastaan pitkän ajan. Maratonjuoksijoiden, triathlon -urheilijoiden, maastohiihtäjien tai muiden kestävyysurheilijoiden on kehitettävä poikkeuksellista lihaskestävyyttä sekä sydän- ja verisuonikestävyyttä. Lihaskestävyysharjoittelun tulisi olla sama harrastus, jota urheilija harjoittelee, jotta lihakset voidaan kouluttaa suorittamaan vaadittu toimenpide pidemmän aikaa. Esimerkiksi vaikka maratonjuoksija käyttää ristikoulutusta sydämen ja keuhkojen vahvistamiseen, hänen on juoksettava riittävän pitkiä matkoja riittävän usein, jotta lihakset ovat valmiita eivätkä väsy maratonin aikana.
Toinen tärkeä lihaskestävyyden osa on voimaharjoittelu. Vaikka se ei ole teknisesti kestävyysharjoittelua, voimaharjoittelu, kuten painonnosto, parantaa huomattavasti lihaskestävyyttä. Yksityiskohtaiset voimaharjoittelut voidaan räätälöidä sopimaan yksilölliseen tavoitteeseen, olipa tavoitteena sitten juoksu tai pyöräily pitkillä matkoilla, toistuvat voimaharjoitukset, kuten tennis- tai taistelulajit, tai mikä tahansa muu. Ihannetapauksessa urheilijan tulisi sisällyttää kaikki näiden harjoitusten näkökohdat kestävyysharjoittelurutiiniinsa. Sama maratonjuoksija saattaa harjoitella sydän- ja verisuonitaitoja sekä juosta ja nostaa painoja lihaskestävyyden saavuttamiseksi.