Kielioppitestejä on monenlaisia, kuten tyhjätä täytettä, monivalinta, lausekaavio, koostumuspohjainen ja aito arviointi. Yleensä kielioppitestit yrittävät arvioida oppilaiden kielenkäyttöä kokonaisuudessaan sekä kielen eri osia ja sääntöjä. Kielioppitestit voivat keskittyä taitoihin, kuten lauserakenteeseen, puheen osien käyttämiseen ja tunnistamiseen, välimerkkeihin, oikeinkirjoitukseen ja isoihin kirjaimiin. Ne voivat myös keskittyä monimutkaisiin ja yhdistettyihin lauseisiin ja lauseiden korjauksiin sekä oikeiden lauseiden ja kappaleiden kirjoittamiseen.
Yksi kielioppitestien tyypeistä on tyhjiä testejä, joissa oppilaita pyydetään antamaan sopiva sana. Heiltä voidaan esimerkiksi kysyä, mitä sanamuotoa – kuten “heidän”, “siellä” tai “he” – tietty lause vaatii, ja sitten heitä pyydetään täyttämään tyhjä kohta. Tämän tyyppisissä testeissä opiskelijoille voidaan tai ei ehkä tarjota luetteloa sanoista, joista valita.
Toinen yleisesti käytetty kielioppitesti on monivalintaformaatti. Tätä muotoa varten opiskelijoilta kysytään kysymys ja annetaan sitten useita vaihtoehtoja, joista valita, joista yksi on oikea valinta. Oppilaita saatetaan pyytää tunnistamaan, mikä puheen osa tietty sana on, ja heille voidaan antaa vaihtoehtoja. Heiltä saatetaan myös kysyä, mitä toimenpiteitä on tehtävä lauseen korjaamiseksi, ja heille voidaan antaa useita vaihtoehtoja.
Lausekaaviointi on toinen toiminto, jonka oppilaita saatetaan pyytää tekemään kielioppitesteissä. Tätä varten heidän on tehtävä graafinen esitys lauseen puheosista. Oppilaat piirtävät viivoja ja kirjoittavat sanat lauseesta ennalta määrätyssä muodossa osoittaakseen, kuinka jokainen sana toimii tiettynä puheosana.
Koostumukseen perustuvat kielioppitestit ovat toinen tapa tarkistaa opiskelijoiden oppimista ja hallitsemaan kieliopin käsitteitä. Tämäntyyppisissä testeissä oppilaita saatetaan pyytää kirjoittamaan lauseita, kappaleita tai jopa lyhyt essee, jossa he sisältävät erilaisia sääntöjä ja kieliopin elementtejä oikein. Tällaisessa testissä esimerkiksi oppilaita voidaan pyytää ottamaan kaksi virkettä ja yhdistämään ne oikein. Heitä saatetaan myös pyytää ottamaan kappale, joka on kirjoitettu väärin, ja kirjoittamaan se kieliopillisesti oikein.
Aito arviointi on toinen tapa tarkistaa opiskelijoiden ymmärrys kieliopin säännöistä. Heitä voidaan esimerkiksi pyytää ottamaan sanomalehtiartikkeli ja tekemään korjauksia tai parannuksia. Ero tämän ja muun tyyppisten kielioppitestien välillä on se, että se testaa kielioppia ja kieltä niiden luonnollisessa muodossa ja aitoissa yhteyksissä. Vaikka tämä on edelleen akateemista toimintaa, se liittyy enemmän kielioppisääntöjen tosielämän käyttöön kuin muut tyypit.