Kirjallista keskustelua on monia muotoja, mutta ne voidaan tyypillisesti jakaa neljään peruskategoriaan, jotka kattavat useimmat kirjoitukset. Näyttävä kirjoittaminen on pala, joka on kirjoitettu selittämään jotakin tai antamaan tietoa jostakin asiasta, kun taas kuvaava kirjoittaminen esittää kuvauksen tietystä asiasta aistillisella kielellä. Narratiivinen keskustelu on tyypillisesti kirjallinen teos, joka kertoo tarinan, usein perusrakenteella, joka sisältää alun, keskikohdan ja lopun. Argumenttinen kirjallinen keskustelu on toisaalta sellainen, jonka tarkoituksena on vakuuttaa joku tietystä ajatuksesta tai väittää tietty näkemys.
Useimmat kirjallisen keskustelun muodot esitetään proosatyylillä, vaikka runoutta voidaan käyttää tehokkaasti joissakin tilanteissa. Yksi yleisimmistä keskustelun muodoista on esittelykirjoitus, jossa esitetään tietoa jostakin asiasta. Esimerkiksi kahden eri asian vertailuna ja vastakohtana kirjoitettu essee on tyypillisesti kirjallinen esittely. Nämä teokset eivät väitä, että yksi asia on parempi kuin toinen, vaan antavat vain tietoa niistä.
Kuvaileva kirjoittaminen on myös melko yleistä, ja kuten nimestä voi päätellä, se kuvaa tiettyä kohdetta, kohtausta tai tapahtumaa. Tämä tyyppi käyttää usein aistillista kieltä, joka vetoaa lukijan käsityksiin, kuten hajuun ja näköön. Tätä keskustelumuotoa käyttävä kirjoittaja tyypillisesti yrittää maalata lukijalle mielikuvan, jonka avulla hän voi muodostaa läheisemmän yhteyden kuvattuun.
Narratiivinen kirjallinen puhe viittaa tyypillisesti teokseen, joka luodaan tarinaksi. Näillä teoksilla on usein melko vakiintunut rakenne, joka esittää tietoa ja tapahtumia sellaisina kuin ne tapahtuvat yhden eri näkökulman kautta. Tämän tyyppiseen kirjalliseen keskusteluun sisältyy usein erilaisia hahmoja, ja tapahtumat kehittyvät yleensä tyydyttävällä tavalla. Tällaiset teokset voivat olla fiktiivisiä tai ei-fiktiivisiä, mikä tarkoittaa, että ne ovat joko keksittyjä teoksia tai kertomuksia, jotka perustuvat todellisiin tapahtumiin ja ihmisiin.
On myös kirjallisen keskustelun muotoa, jota usein kutsutaan “argumentoivaksi”, jota kirjoittaja käyttää yrittäessään väittää jonkin asian. Poliittista propagandaa ja kirjallisuutta kirjoitetaan usein tällaisessa muodossa esittämään argumentti lukijalle saadakseen hänet ajattelemaan eri tavalla. Vakuuttavia teoksia kirjoitetaan usein samalla tavalla, vaikka ne saattavat olla luonteeltaan vähemmän selkeitä ja esittävät sen sijaan hienovaraisemman argumentin. Tämäntyyppiset kirjalliset teokset ovat usein kirjoittajan luomia vakuuttaakseen lukijansa tiettyyn ajattelutapaan, yleensä esittämällä tietoja tietystä näkökulmasta.