Yleisimpiä petostyyppejä, joita henkilö voi tehdä tietokoneella, ovat henkilöllisyyspetokset ja identiteettivarkaudet. Henkilö voi myös tehdä tietokonepetoksia manipuloimalla tietokoneohjelmistoa tai muokkaamalla tietokoneen tietoja. Lisäksi jotkut rikolliset käyttävät Internet -myyntipetoksia varastaakseen rahaa uhreiltaan.
Henkilöllisyyspetos voidaan tehdä tietokoneella. Kun henkilö tekee tällaisen petoksen, hän teeskentelee olevansa toinen henkilö saadakseen uhrinsa luottamuksen. Hän voi esimerkiksi teeskennellä olevansa pakolainen saadakseen uhrinsa tuntemaan myötätuntoa häntä kohtaan saadakseen rahaa pahaa aavistamattomalta uhriltaan. Usein tekijä vakuuttaa uhrinsa lähettämään rahaa hänelle toiseen maahan. Rikollinen voi olettaa olemassa olevan henkilön henkilöllisyyden tai muodostaa väärennetyn henkilöllisyyden.
Toinen petostyyppi kuin tietokoneella tapahtuva on identiteettivarkaus. Tässä rikoksessa henkilö käyttää vääriä tekoja saadakseen uhrinsa tunnistamistietoja sekä arkaluonteisia tietoja, kuten luottokortti- ja pankkitilinumeroita. Rikollinen voi esimerkiksi huijata uhrinsa syöttämään salasanoja tai luottokorttinumeroita verkkosivustolle tai sähköpostiin ja sitten kaapata nämä tiedot omaan käyttöönsä. Yleensä tämä saavutetaan saamalla uhri uskomaan toimittavansa nämä tiedot yritykselle, jonka hän tuntee ja johon hän luottaa. Rikollinen käyttää saamiaan tietoja sitten omaksi edukseen, esimerkiksi ostamalla tuotteita uhrin luottokortilla.
Yksilö voi myös joutua Internet -myyntipetoksen uhriksi. Tämän tyyppisellä tietokonepetoksella rikollinen pyrkii vakuuttamaan uhrinsa lähettämään hänelle rahaa vapaaehtoisesti vastineeksi tuotteesta, jota ei koskaan toimiteta. Hän voi esimerkiksi luoda verkkosivuston tai verkkohuutokaupan ja tarjota kohteita myytäväksi. Uhri maksaa ja odottaa saavansa tilaamansa tavarat vastineeksi, mutta hän ei koskaan saa sitä. Sen sijaan rikollinen on mahdoton tavoittaa ja uhri tajuaa lopulta joutuneensa petoksen uhriksi.
Joskus rikolliset manipuloivat myös ohjelmistoja hakkeroidakseen tietokoneita. Haittaohjelmien avulla rikollinen voi päästä käsiksi monenlaisiin tietokonetiedostoihin, mukaan lukien sähköpostit ja tallennetut pankki- ja luottokorttitiedot. Joissakin tapauksissa tietokonetiedostojen haltuun ottamisen lisäksi pyritään myös hallitsemaan tietokoneprosesseja.