Yrityslaskut ovat laskuja, joissa kerrotaan ostettujen tavaroiden määrä, hinta ja eräpäivä. Nämä asiakirjat ovat myyjän luomia ja luovutetaan ostajalle. Niillä on muutama vakiokohde, jotka ovat yhteisiä kaikille laskuille, kuten edellä mainitut luokat, mutta eroavat myös monista muista näkökohdista. Tavallisista laskuista pro forma -laskuihin, hyvityslaskuihin ja kaupallisiin laskuihin pyritään todistamaan, että asiakkaalla on oikeus tiettyihin tavaroihin monista eri syistä.
Tavallinen tilauslasku noudattaa samaa kaavaa riippumatta siitä, käytetäänkö sitä muutaman lyijykynän, muutaman miljoonan tynnyrin oliiviöljyn myyntiin tai jotain siltä väliltä. Tätä pidetään perustavanlaatuisimpana laskutusasiakirjana, ja se sisältää muutaman tarvittavan tiedon, jotta sekä tiedotetaan ostajalle yksityiskohdista että säilytetään. Vakiomäärän, hinnan ja maksupäivän luettelon lisäksi vakilasku sisältää yksilöllisen tilausnumeron, myyjän yhteystiedot ja yleensä sanan “lasku” jossain asiakirjassa.
Tätä vakiomallia käytetään laajalti laskutuksessa ympäri maailmaa, mutta monesti tarvitaan erilaisia liikelaskuja. Yksi tällainen muunnelma on kauppalasku. Tämä on tavaroiden kansainvälisen myynnin mukana tuleva asiakirja, joka luodaan usein tavallisen laskun lisäksi. Kauppalaskussa luetellaan erilaisia myyntitietoja, jotta voidaan vastata myyntiin osallistuvien maiden tullivaatimuksiin. Näiden yrityslaskujen tarkoituksena on auttaa virkamiehiä laskemaan tariffit.
Pro forma -laskuja hyödynnetään myös kansainvälisessä kaupassa. Näissä liikelaskuissa yksinkertaisesti luetellaan tavaroiden myyjät ja ostajat, hinta, tavaroiden kuvaus ja mainitaan aikomus myydä kansainvälisesti. Tämä asiakirja edeltää yleensä laskua varmistaakseen asianmukaiset tullivirkailijat vireillä olevasta kansainvälisestä myynnistä. Pro forma -laskua ei lähetetä ennen kuin molemmat osapuolet ovat sopineet yksityiskohdista, kuten määrästä ja hinnasta.
Toinen palvelulasku koskee palautettuja tuotteita. Nämä yrityslaskut tunnetaan hyvityslaskuna, ja niissä hahmotellaan ostajalle annetun luoton arvo, jos tavarat palautetaan. Summa voi olla sama tai pienempi kuin ostohinta yrityksen käytännön perusteella, mutta yhtälö, joka osoittaa, kuinka tämä summa luotiin, löytyy yleensä luottotiedotteesta.