On melko valitettavaa tosiasia, että arkeologian naiset kohtaavat edelleen monia samoja esteitä kuin muiden alojen naiset. Vaikka on olemassa tiettyjä työoloja, jotka voivat suosia joko miehiä tai naisia, suurin osa työpaikoista tarjoaa molemmille sukupuolille yhtäläiset työmahdollisuudet. Lisäksi naiset ovat lähihistorian aikana osoittaneet vanhanaikaisen käsityksen siitä, että ”miehet ovat parempia työssä”. Vaikka tällaiset uskomukset – jotka edistävät työllisyyden seksismia – vähenevät, on edelleen monia esteitä, jotka estävät naisia arkeologiassa hyödyntämästä mahdollisuuksiaan. Tällaisia rajoituksia ovat poliittiset vaikeudet ja fyysiset haitat alalla.
Arkeologia on määritelmän mukaan tutkimus muinaisista esineistä, jotka antavat tietoa aiemmista yhteiskunnista. Tällaisia esineitä voi esiintyä rakennuksina, veturilaitteina tai jopa entisten elävien olentojen luurankoina. Arkeologia on historian fyysinen selkäranka, joka vastaa moniin vanhoihin kysymyksiin ja saa alan ihmiset kysymään vielä enemmän. Naisilla arkeologiassa on ollut tärkeä rooli kautta historian, he ovat auttaneet ja johtaneet monia tärkeitä löytöjä. Yksi naisten kohtaama haaste on fyysinen haitta.
Vaikka jotkut naiset ovat paljon paremmassa kunnossa kuin useimmat miehet, yleisesti ottaen miespuoliset ihmiset ovat yleensä fyysisesti vahvempia ja suurempia. Tästä voi olla hyötyä arkeologiassa, koska laitteiden kaivaminen ja käyttö vaatii paljon voimaa, kokoa ja kestävyyttä. Vaikka koneet voivat tehdä suuren osan arkeologiassa tarvittavista suurista roskista, suurin osa hienosta liasta ja sedimentistä on poistettava hienoilla työkaluilla tai jopa käsin. Tämä vaatii toistuvia toimenpiteitä, jotka voivat varmasti aiheuttaa väsymystä esimerkiksi heikossa kädessä.
Ammattinaisten kohtaamat poliittiset vaikeudet riippuvat suurelta osin siitä, millä alalla he rakentavat uraansa. Arkeologian työläs luonne on antanut tälle alalle maskuliinisemman sävyn kuin se ehkä ansaitsee. On monia menestyviä naisarkeologeja, jotka ovat joko tahallisesti tai tahattomasti pyrkineet poistamaan tämän kurinalaisuuden niin epätarkasta ja julkeasta merkistä.
Jokaisen naisen, joka toivoo pääsevänsä jännittävälle arkeologialle, ei pitäisi pelotella, vaan mennä rohkeasti eteenpäin toivoen voivansa voittaa nämä tyypilliset haasteet. Naiset arkeologiassa ovat erittäin tärkeitä alan jatkuvalle kehitykselle ja tulevaisuudelle, ja siksi heitä tulisi kannustaa eikä lannistaa. Toivottavasti heidän jatkuva menestyksensä antaa arkeologialle mahdollisuuden tuoda esiin yhä enemmän jännittäviä löytöjä vuosisatojen ajan.