Sopimuksissa ja sopimusoikeudessa on noudatettava kahta suurta sääntöä. Toinen on saada kaikki kirjallisesti ja toinen tietää tarkalleen, mitä allekirjoitat. Jos sopimuskiista johtaa siviilioikeudelliseen kanteeseen, kirjoitettu sana korvaa usein minkä tahansa suullisen tai epäsuoran sopimuksen. Tämä on perusta sille, mikä sopimusoikeudessa tunnetaan ehdollista todistussääntöä. Yhteisoikeuden mukaan ehdollista näyttöä, kuten allekirjoitettua sopimusta, pidetään “täysin integroituna”, mikä tarkoittaa, että se on sitovan sopimuksen viimeinen ja virallisin muoto.
Tämä ehdollista näyttöä koskeva sääntö voidaan kuitenkin riitauttaa oikeudellisesti esittämällä ulkopuolisia todisteita oikeudessa. Ulkopuolisia todisteita voivat olla suulliset muutokset sopimukseen ennen sen voimaantuloa tai ulkoiset olosuhteet, kuten petos tai pakottaminen, jotka voivat tehdä ehdollisen todistuksen täytäntöönpanokelvottomaksi. Voitaisiin myös väittää ulkopuolisten todisteiden avulla, että sopimus allekirjoitettiin pakolla tai että se ei ole sopimuksen viimeisin tai lopullinen luonnos.
Parol -todisteiden on ainakin sopimusoikeuden kannalta oltava selkeitä ja yksiselitteisiä. Asiakirjassa voidaan todeta kirjallisesti, että A suostui maalaamaan B: n autotallin tiettynä päivänä. Jos B esittää todisteita siitä, että A ei suorittanut tehtävää kyseiseen päivämäärään mennessä, tuomarilla tulee olla allekirjoitettu sopimus, jossa ilmoitetaan tarkat järjestelyt. Tätä pidettäisiin ehdollisena todisteena. Jos tuomari päättäisi tiukasti sopimuksen ehdoista, B olisi todennäköisesti oikeusjutussa etusijalla ja A olisi velvollinen noudattamaan sopimusta tai palauttamaan jo saadut maksut.
Ulkopuoliset todisteet voivat kuitenkin olla riittävän vakuuttavia korvaamaan ehdolliset todisteet oikeissa olosuhteissa. Jos A voisi todistaa, että B kertoi hänelle puhelimitse, että hän voisi odottaa muutaman päivän maalatakseen B: n autotallin, tai että B ei jostain syystä salli A: ta kiinteistössä, tuomari saattaa harkita ulkopuolisia todisteita ennen kuin tekee päätöksen . Ulkopuoliset todisteet viittaavat usein siihen, että sopimusta ei ole saatettu päätökseen tai integroitu, joten tuomarin on ehkä päätettävä, tulivatko molemmat osapuolet todella mielentilaisuuteen ennen lopullisen sopimuksen allekirjoittamista.
Parol -todisteita voidaan myös tutkia epäselvyyksien tai petosten varalta, vaikka “epäselvyyden” juridinen määritelmä voi olla itsessään epäselvä. Meidän tapauksessamme allekirjoitettu sopimus voisi kuulua “A suostuu maalaamaan B: n autotallin kohtuullisessa ajassa.” Tämä voidaan tulkita epäselväksi lausunnoksi, koska A: n määritelmä kohtuullisesta ajasta voi olla erilainen kuin B: n. Saattaisi myös osoittautua, että A ei ole oikeastaan ammattimaalari eikä koskaan aikonut kunnioittaa sopimuspuoltaan. Tämä osoittaisi petoksen tapahtuneen ja B voisi todella periä vahingot A: lta, jos työ ei ollut päättynyt.
Yleensä ehdollisia todisteita pidetään sopimusten osalta viimeisenä ja oikeudellisesti sitovana sanana, mutta tuomioistuin voi harkita ulkopuolisia todisteita tietyissä olosuhteissa. Siksi on tärkeää, että molemmat osapuolet lukevat ja ymmärtävät sopimuksen kokonaan ennen sen allekirjoittamista, koska muita epämuodollisia muutoksia tai lisäyksiä ei ehkä tunnusteta tuomioistuimessa myöhemmin.