Mielenterveyshäiriö ja mielisairaus ovat kaksi erilaista häiriötä. Mielenterveyden heikkeneminen vaikuttaa henkilön älykkyyteen ja kognitiivisiin kykyihin, kun taas mielisairaus vaikuttaa yleensä yksilön persoonallisuuteen ja mielialaan tai emotionaaliseen hyvinvointiin. Mielisairauksista kärsivillä voi olla aggressiivista tai väkivaltaista käyttäytymistä, mielialan vaihteluita tai maanista masennusta. Joitakin mielisairauksien muotoja kutsutaan psykoosiksi. Ihmisillä, joilla on kehitysvamma, kehityshäiriöitä ja oppimisvaikeuksia.
Vaikka kehitysvammaisuus ja mielisairaus ovat molemmat hoidettavissa, tehokkaimman suunnitelman määrittämiseksi tarvitaan ammatillinen diagnoosi. Useimmissa tapauksissa henkinen kehitysvamma tunnistetaan varhain, tyypillisesti siihen mennessä, kun lapsi saavuttaa kouluikänsä. Hänellä voi olla merkkejä kehitysviiveistä, kuten myöhästymisestä pukeutua tai ruokkia itseään tai kyvyttömyydestä käyttää kylpyhuonetta yksin. Kouluvuosien aikana hänellä voi olla vaikeuksia oppia lukemaan ja kirjoittamaan tai tekemään matemaattisia yhtälöitä.
Ihmisillä, joilla on diagnosoitu henkinen kehitysvamma, älykkyysosamäärä (IQ) on alle keskimääräisen. IQ voidaan määrittää ottamalla IQ -testi. Oppilaat, joilla on kohtalainen kehitysvamma, voidaan sijoittaa erityisopetuksen luokkiin, ja aikuiset, joilla on lievä kehitysvamma, voivat saada koulutusta erityisissä työpajoissa. Nämä työpajat voivat valmistaa kehitysvammaisen henkilön työllistymiseen.
Mielisairauksilla tarkoitetaan mitä tahansa häiriöitä, jotka voivat häiritä ihmisen elämää, mukaan lukien skitsofrenia ja pakko -oireinen häiriö. Skitsofrenia on mielisairaus, joka voi aiheuttaa harhaluuloja tai hallusinaatioita sekä vainoharhaisuutta. Jotkut skitsofreniat kärsivät myös monista persoonallisuushäiriöistä.
Vaikka kehitysvammaisuus tunnetaan tyypillisesti varhaislapsuudessa, mielisairauden oireet ilmenevät yleensä vasta aikuisiällä. Useimmat potilaat, joilla on diagnosoitu mielisairaus, eivät ole osoittaneet oireita vasta myöhään teini -ikäisenä tai 20 -luvun alussa. Vaikka mielenterveysongelmat eivät ole niin yleisiä, ne voivat myös kärsiä pienistä lapsista. Lapset voivat kärsiä vakavista paniikkihäiriöistä ja fobioista, jotka vaikuttavat myös moniin aikuisiin.
Myös kehitysvammaisuuden ja mielisairauksien hoidot ovat erilaisia. Riippuen mielenterveyden tyypistä, johon henkilö vaikuttaa, hänelle voidaan määrätä masennuslääkkeitä tai muita lääkkeitä. Käyttäytymismuutoshoitoa tai psykoterapiaa suositellaan usein henkilölle, joka kärsii erilaisista mielisairauksista. Lapset ja aikuiset, joilla on diagnosoitu henkinen kehitysvamma, voivat hyötyä virkistystoiminnasta ja puhe- tai kieliterapiasta sekä erityiskoulutuksesta.