Raitiovaunun perustavanlaatuinen ero junaan (paikallisjuna ja metro) on se, että raitiovaunua ajetaan kokonaan kuljettajan varassa kuten tieliikenneajoneuvoa, kun taas junaa ajetaan liikenteenohjauksen antamien määräysten eli opasteiden mukaan kullekin junalle erikseen turvatulla kulkutieosuudella.
Missä kaikkialla on raitiovaunuja?
Tällä hetkellä toimivaa raitioliikennettä on ainoastaan Helsingissä (hevosilla 1891–1900, sähköllä vuodesta 1900) ja Tampereella (vuodesta 2021). Suomessa on aiemmin ollut raitioliikennettä myös Turussa (hevosilla 1890–1902, sähköllä 1902–1972) ja Viipurissa (sähköllä 1912–1957).
Saako ajaa Raitiovaunukiskoilla?
Mikäli raitiovaunukiskot ovat normaalilla ajokaistalla, niiden päällä saa ajaa – ja tietyissä tilanteissa pitääkin. Raitiovaunukaistalle ei saa ajaa.
Missä Suomessa on raitiovaunuja?
Tällä hetkellä toimivaa raitioliikennettä on Helsingissä ja Tampereella. Suomessa on aiemmin ollut raitioliikennettä myös Turussa ja Viipurissa. Uusia raitioteitä on rakenteilla Helsingin ja Tampereen lisäksi Espooseen sekä suunnitteilla Turun, Oulun, Helsingin ja Tampereen seuduille.
Miten maksaa raitiovaunussa?
Ratikassa kuljettaja keskittyy vain kuljettamiseen. Käytä tuttua Nysse-matkakorttiasi tai osta lippusi Nysse Mobiili -älypuhelinsovelluksen kautta. Ratikassa on käytössä myös lähimaksulla maksaminen. Lähimaksulla voit maksaa oman matkasi.
Miksi raitiovaunu on parempi kuin bussi?
– Raitiovaunu on logistisesti busseja tehokkaampi. Yksi kuljettaja voi kuljettaa yhdellä vaunulla 150-300 matkustajaa ja kahden vaunun junalla 300-600 matkustajaa. Yhden bussin kapasiteetti on 70-150 matkustajaa. Tarpeeksi raskaasti kuormitettu raitiolinja on liikennöintikustannuksiltaan bussilinjaa edullisempi.
Pitääkö raitiovaunussa näyttää lippua?
Voit nousta lähijunaan, raitiovaunuun, metroon, Suomenlinnan lautalle sekä oransseihin runkolinjojen busseihin lippua näyttämättä. Lippu pitää kuitenkin näyttää tarkastajalle, konduktöörille tai kuljettajalle, jos he sitä pyytävät.
Miten raitiovaunua Väistetään?
Tieliikennelaissa säädetään: ”Raitiovaunulle on annettava esteetön kulku, ellei tässä laissa toisin säädetä.” Lähtökohtaisesti autoilija on siis väistämisvelvollinen kohdatessaan raitiovaunun. Tämä koskee esimerkiksi tasa-arvoista risteystä, jossa ratikka tulee risteykseen vasemmalta.
Pitääkö aina väistää raitiovaunua?
Raitiovaunuihin tottumaton ei välttämättä aina muista, että tasa-arvoisessa risteyksessä on väistettävä myös vasemmalta lähestyvää raitiovaunua. Eli mikäli raitiovaunulle ei ole sen tulosuunnassa väistämismerkkejä, täytyy sitä väistää aina.
Kumpi väistää ratikka vai auto?
Pääsääntö on, että raitiovaunulle on annettava esteetön kulku. STOP-merkki ja kärkikolmio toki koskevat raitiovaunua siinä, missä ajoneuvojakin.