Kuvat ja symboliikka ovat kaksi kirjallista sopimusta, joita käytetään eri genreissä, mukaan lukien runous. Molempia käytetään samalla tavalla parantamaan tekijän viestiä tai teemaa, ja ne voivat joskus olla hämmentäviä tästä syystä. Kuvat ovat tekniikka, joka käyttää voimakkaita aistinvaraisia sanoja luodakseen elävän henkisen kuvan lukijalle, jotta hän voi nähdä jotain sellaisena kuin tekijä näkee sen. Symbolismi puolestaan on konkreettisen esineen käyttö käsitteen, idean tai tilanteen puolesta. Monet kirjailijat käyttävät kuvia ja symboliikkaa yhdessä parantaakseen kirjallisuuden kokonaisteemaa, mutta niitä voidaan käyttää myös erikseen.
Kuvien käyttö runossa tai muussa kuvitteellisessa teoksessa voi olla yksinkertainen tarkoitus välittää lukijalle täydellinen ja perusteellinen kuvaus jostakin. Esimerkiksi sen sijaan, että kirjoittaja lukisi suoraan, että ukkonen oli voimakas, kirjoittaja voi yrittää osoittaa tämän tosiasian käyttämällä värikkäitä sanoja, kuten “kukoistava ukkonen”, “lävistävä salama” tai “kaatava sade”, jotta lukija voi piirtää johtopäätös itse. Monesti kirjoittaja käyttää kuvamateriaalia ilmoittaakseen lukijalle, että tietyn kohteen kuvaus on tärkeä osa välitettävää tarinaa tai viestiä.
Kuvia ja symboliikkaa käytetään usein yhdessä, mikä voi joskus vaikeuttaa niiden tunnistamista kahdeksi erilliseksi kirjalliseksi sopimukseksi. Ukkosmyrskyä, joka on kuvattu perusteellisesti kuvien avulla, voitaisiin käyttää myös symboloimaan tai edustamaan sellaista käsitettä kuin kaaos tai tyytymättömyys hahmojen välillä tai tietyssä tilanteessa. Kirjoittaja voi myös aloittaa kohtauksen kertomalla lukijalle ukkosmyrskystä ja siirtyä sitten hahmojen väliseen riitaan tai tarinan merkittävään juonen käänteeseen. Tässä tapauksessa ukkosta käytetään symboloimaan hahmojen negatiivisia tunteita ja tunteita.
Joskus kuvat ja symboliikka voidaan tunnistaa runon tai muun kirjallisen teoksen huolellisella analyysillä. Kun tekijä käyttää kuvia, tulee olemaan suuri määrä adjektiiveja ja adverbeja, jotka vetoavat moniin eri aisteihin. Nämä sanat ovat hyvin tarkkoja ja antavat lukijalle mielikuvan kuvatusta kohteesta. Symbolismiin voi sen sijaan liittyä paljon kuvausta tai joskus hyvin vähän. Symbolina käytettävä esine esiintyy usein toistuvasti koko kirjoituksen ajan, kuten korppien esiintyminen Shakespearen Macbethissa, jotka symboloivat lähestyvää epäonnea.