Sekä monikulttuurisuus että sulatusuuni ovat termejä, jotka liittyvät yhteiskunnan monimuotoisuuteen. Nämä ovat kaksi erilaista näkemystä kulttuurisesta monimuotoisuudesta. Suurin ero monikulttuurisuuden ja sulatusuunateorioiden välillä on se, kannattaako erillisiä kulttuuriryhmiä kannustaa vai pitääkö maalla olla yksi kulttuurin perusnormi.
Käsityksen monimuotoisuudesta sulatusuunina, jossa ihmiset noudattavat enemmän tai vähemmän yhtä kulttuurinormia, sanotaan edenneen ajatusta yhteiskunnan monista kulttuureista. Sulatusaltaan pääidea on, että kaikki yhteiskunnan ihmiset sulautuvat yhteen muodostaen yhden vallitsevaan kulttuuriin perustuvan kulttuurin perusnormin. Tämän näkemyksen kriitikot viittaavat usein siihen, että tämä ajattelu luo suvaitsemattomuutta kulttuurieroja kohtaan ja suosii vain vallitsevaa kulttuuria. Italialainen politologi Giovanni Sartori on eri mieltä tästä kritiikistä. Sartori korostaa, että monet erilaiset kulttuuri -identiteetit yhdessä maassa johtavat erottamiseen ja gettoihin.
Amerikkalainen historioitsija Francis Fukuyama on eri mieltä Sartorin kanssa. Fukuyaman mukaan yhteiskunnan tulisi koostua monista erilaisista sosiaalisista ja kulttuurisista elämäntavoista. Hän näkee tämän monikulttuurisuuden yhteiskunnan kannalta myönteisenä, kun taas Sartoris pitää sitä negatiivisena. Monikulttuurisuus eikä monimuotoisuuden sulatusmalli ei ole täydellinen, ja maan valitseman mallin vaikutukset riippuvat myös lainsäädännöstä tai sen puuttumisesta.
Saako henkilö esimerkiksi pukeutua perinteisiin vaatteisiin univormun sijasta työssä, joka edellyttää työntekijöiltä yhden vakiopuvun käyttöä? Jos perinteinen pukeutuminen on sallittua monikulttuurisuuden hengessä, Sartorin kanssa samaa mieltä olevat luultavasti sanoisivat, että tämä aiheuttaisi kitkaa ja erottaisi henkilön vielä enemmän vertaisistaan. Ne, jotka ovat samaa mieltä Fukuyaman kanssa, toisaalta todennäköisesti sanovat, että jos kulttuurinen pukeutuminen ei ole sallittua, henkilö tuntee olevansa pakotettu omaksumaan tai menemään vallitsevan kulttuurin uskomusten ja perinteiden mukaan eikä tunne itseään täysin tai itseään.
Joillakin länsimailla, kuten Yhdysvalloilla, oli enemmän sulatusuuni -mentaliteettia monimuotoisuudesta, ennen kuin he siirtyivät monikulttuurisempaan politiikkaan 1980 -luvulla. Monet tekijät johtavat muutoksiin päätöksissä siitä, tuetaanko sulatusastian lähestymistapaa vai monikulttuurista näkökulmaa. Jännitteet hallitsevien ja muiden kulttuurien välillä ja kysymykset tasa -arvosta ovat yleisiä motivaattoreita yhteiskunnan kannan arvioimiseen kulttuurisesta monimuotoisuudesta.