Suurin ero parlamentaarisen ja presidentillisen hallintojärjestelmän välillä on se, että presidenttijärjestelmässä presidentti on erillään lainsäädäntöelimestä, mutta parlamentaarisessa järjestelmässä toimitusjohtaja, kuten pääministeri, on osa lainsäädäntöelintä, tai eduskunta. Presidentin järjestelmä erottaa hallituksen toimeenpano- ja lainsäädäntötoiminnot ja tarjoaa niin kutsutut tarkastukset, jotka rajoittavat sekä toimitusjohtajan että lainsäätäjän valtaa. Parlamentaarisessa järjestelmässä lainsäätäjällä on valta, ja toimitusjohtajan on vastattava lainsäätäjälle. Toinen merkittävä ero on se, että presidenttijärjestelmässä kansan valitsee toimitusjohtajan ja lainsäätäjän jäsenet erikseen, mutta parlamentaarisessa järjestelmässä kansan valitsee lainsäätäjä ja sen on sitten nimettävä tai suositeltava nimittämään yksi jäsenistään olla toimitusjohtaja.
Maat ympäri maailmaa käyttävät monia hallintomuotoja, ja hyvin harvat hallitukset ovat täysin samanlaisia, vaikka ne käyttäisivät samaa järjestelmää. Presidentti- ja parlamentaariset hallintojärjestelmät voivat vaihdella maakohtaisesti, mutta tietyt yleiset näkökohdat ovat tyypillisesti samat maissa, joissa on samanlainen järjestelmä. Esimerkiksi joissakin parlamentaarisissa järjestelmissä kansallista lainsäädäntöelintä kutsutaan parlamentiksi, ja toisissa sitä voidaan kutsua termillä, kuten “kansallinen kokous”, mutta ne palvelevat yleensä samoja tarkoituksia nimestä riippumatta. Samoin presidenttien erityisvaltuudet tai -tehtävät voivat vaihdella maittain, mutta heidät yleensä kaikki valitsevat ihmiset ja ovat erillään lainsäädäntöelimestä.
Presidentin järjestelmät
Presidenttijärjestelmässä presidentti on hallituksen päämies ja valtionpäämies. Hallituksen päämiehenä hän valvoo hallituksen toimintaa ja suorittaa tiettyjä tehtäviä, kuten nimittää virkamiehiä ja neuvonantajia auttamaan hallitusta, allekirjoittaa tai vetää lainsäätäjän lakeja ja laatia vuosibudjetin. Presidentin valtionpäämiehen tehtäviin kuuluu esimerkiksi puheiden pitäminen, maan edustaminen julkisissa tapahtumissa, muiden maiden diplomaattien isännöinti tai vierailu sekä arvostettujen kansallisten palkintojen antaminen.
Parlamentin järjestelmät
Valtionpäämiehen ja hallituksen päämiehen roolit ovat usein eri henkilöissä parlamentaarisessa järjestelmässä. Esimerkiksi maassa voi olla pääministeri, joka toimii sen hallituksen päämiehenä, ja hallitsija, joka toimii sen valtionpäämiehenä. Joissakin maissa, joissa on parlamentaarinen järjestelmä, on myös presidentti valtionpäämiehenä toimivan hallitsijan sijasta. Maassa, jossa on sekä pääministeri että presidentti, sanotaan joskus olevan puolipresidenttinen hallintojärjestelmä, vaikka se liittyy läheisemmin parlamentaariseen järjestelmään lainsäätäjän ja pääministerin vallan vuoksi.
Lainsäädännön tehokkuus
Toinen ero näiden hallintojärjestelmien välillä on kunkin järjestelmän vaikutukset esimerkiksi tehokkuuteen ja poliittiseen ahdinkoon. Koska presidenttijärjestelmässä toimitusjohtaja ja lainsäätäjän jäsenet valitaan erikseen, presidentti voi olla yhdestä poliittisesta puolueesta ja lainsäätäjä voi olla toisen poliittisen puolueen määräysvallassa. Tämä voi aiheuttaa ristiriitoja hallituksen korkeimmilla tasoilla ja vaikeuttaa toimeenpanovallan ja lainsäätäjien tavoitteiden saavuttamista. Parlamentaarisessa järjestelmässä pääministeri on lähes aina poliittisesta puolueesta, joka valvoo lainsäädäntöä, joten ristiriitoja on vähemmän ja puolueen on helpompi saavuttaa tavoitteensa.
Toimitusjohtajan erottaminen
Parlamentin ja presidentin järjestelmät eroavat myös kyvystään erottaa toimitusjohtaja vallasta. Parlamenttijärjestelmässä lainsäätäjän on paljon helpompi erottaa pääministeri. Jopa erimielisyys politiikassa tai tehokkaan johtajuuden puute voi olla riittävä syy tähän. Presidenttiä on vaikeampi erottaa tehtävästään, ja se on yleensä mahdollista vain ääritapauksissa, kuten silloin, kun johtajaa syytetään vakavasta rikoksesta.