Perustuslaki on Amerikan hallituksen suunnitelma. Perustuslakiin kuuluu perustuslain tulkinta ja noudattaminen. Korkein oikeus on perustuslain tulkinnan viimeinen viranomainen. Hallintolaki on lain ala, joka säätelee sellaisten virastojen perustamista, jotka auttavat hallitsemaan viranomaisten toimivaltaa ja tehtäviä. Vaikka perustuslaillinen ja hallinto -oikeus eroavat laajuudeltaan ja tarkoitukseltaan, perustuslailla on suuri osa hallinto -oikeutta.
Korkein oikeus on osa oikeuslaitosta. Hallintovirastot ovat valtion elimiä. Kongressi tai asianomainen osavaltion lainsäätäjä siirtää näiden virastojen toimivallan niille. Koska hallintoelimet toimivat hallituksen vallan alaisina, niiden on oltava johdonmukaisia perustuslain kiellon kanssa käyttää tätä valtaa.
Perustuslaki koskee perustavanlaatuisia kysymyksiä Yhdysvaltain hallituksen ja yhteiskunnan luonteesta. Perustuslain mukaan hallituksen valta on jaettu toimeenpano-, lainsäädäntö- ja oikeuslaitoksille, joilla kullakin on erillinen toimivalta. Perustuslaissa säädetään kaikkien kolmen haaran toimivallasta. Kongressin on ehdotettava muutoksia perustuslakiin ja hyväksyttävä osavaltion lainsäätäjillä tai hyväksyttävä perustuslakisopimuksen nojalla. Nämä toiminta- ja vallanäkökohdat ovat suurin ero perustuslaillisen ja hallinnollisen oikeuden välillä.
Hallinto -oikeus koostuu suurelta osin viranomaisten laatimista säännöistä, määräyksistä, mielipiteistä ja määräyksistä. Liittovaltion tasolla useimpia hallinnollisia menettelyjä säännellään liittovaltion hallintomenettelylaista. Tässä yhteydessä yksittäisillä virastoilla voi kuitenkin olla omat säännöt tai mielipiteet tietyistä aiheista. Hallinnollisilla säännöillä ja päätöksillä on lainvoima.
Useimmilla hallintovirastoilla on sääntelytoimikuntia, jotka luovat sääntelylakia ja panevat sen täytäntöön. Ne myös luovat ja valvovat alan standardeja. Esimerkkejä kongressin alaisuudessa toimivista sääntelykomiteoista ovat maatalousministeriö, ympäristönsuojeluvirasto ja arvopaperi- ja pörssikomissio. Useimmilla liittovaltion hallintovirastoilla on vastaavia osavaltion tasolla.
Perustuslaillisen ja hallinto -oikeuden välisessä vuorovaikutuksessa viraston toiminnan on oltava ”asianmukaisen oikeudenkäynnin” perustuslaillisten vaatimusten mukainen. Asianmukainen menettely on perustavanlaatuinen oikeudenmukaisuus, ajatus siitä, että hallituksen valtaa tulisi käyttää oikeusvaltion mukaisesti eikä mielivaltaisesti. Perustuslaillinen ja hallinnollinen oikeus leikkaavat usein tämän asianmukaisen oikeudenkäynnin kysymyksen.
Korkein oikeus on pitkään katsonut, että hallituksen päätökset, jotka vievät tai loukkaavat tärkeitä vapauksia tai omaisuuden etuja, on saatava oikeudenmukaiseen käsittelyyn ennen kuin ne tehdään. Oikeudenmukainen kuuleminen sisältää ilmoituksen siitä, miksi hallituksen toimet toteutetaan, ja mahdollisuuden tulla kuulluksi asiasta. Tämä sisältää mahdollisuuden tulla kuulluksi hallinto -oikeuden tuomarin edessä ja esittää todisteita viraston päätöksen riitauttamiseksi. Se sisältää myös mahdollisuuden valittaa epäedullisesta kuulemispäätöksestä.