Ensisijainen ero remburssin ja pankkitakauksen välillä on pankin vastuun taso. Nämä kaksi eroavat myös tarkoituksestaan, käytön tiheydestään ja osapuolista. Luottokirjaa käytetään yleensä kansainvälisessä kaupassa sen varmistamiseksi, että liiketoimet etenevät suunnitellusti. Pankkitakaus auttaa varmistamaan, että hankkeelle on saatavilla rahoitusta, jos jokin osapuolista tulee maksukyvyttömäksi. Tämä järjestely näkyy usein rakennushankkeissa ja infrastruktuurin kehittämisessä.
Kansainvälisessä kaupassa myyjä haluaa varmistaa, että maksu on saapumassa, ja ostaja haluaa varmistaa, että tilaus on lähetetty. Akkreditori (LC) helpottaa tätä prosessia. Ostaja tekisi sopimuksen pankin kanssa LC: n myöntämisestä. Tässä sopimuksessa määrätään myyjälle maksamista koskevista ehdoista ja ostajan velvollisuudesta maksaa pankki takaisin.
Myöntävä pankki lähettää myyjälle remburssin, jossa mainitaan ehdot. Yleensä tämä edellyttää vakiomuotoisen lähetysasiakirjan, kuten konossementin, esittämistä. Pankki maksaa myyjälle tämän asiakirjan esittämisen. Pankki välittää konossementin ostajalle, joka esittelee sen rahdinkuljettajalle ja vastaanottaa tilauksen. Ostaja maksaa sitten takaisin pankille.
Myöntävän pankin ainoa vastuu on suorittaa maksu, kun se esitetään sovittujen asiakirjojen kanssa. Remontti riippuu liikkeeseenlaskijan pankin ja ostajan välisestä sopimusjärjestelystä. Pankin vastuulla ei ole valvoa ostajan ja myyjän välistä sopimusta. Tämän sopimuksen ehtojen rikkomisella ei olisi mitään tekemistä LC: n luovuttamisen kanssa. Jos esimerkiksi myyjä esitti asianmukaiset asiakirjat ja hänelle maksettiin, mutta hän oli lähettänyt viallisen tuotteen, ostajan olisi silti maksettava takaisin myöntänyt pankki.
Myöntävä pankki ottaa suuremman vastuun pankkitakauksella. Tässä tilanteessa pankki ottaa vastuun sopimuksen osapuolen velan maksamisesta tai jonkin tehtävän suorittamisesta. Jos osapuoli tulee maksukyvyttömäksi tai ei täytä sopimusvelvoitteita, pankki ottaa vastuun ja sen on täytettävä sopimuksen ehdot. Tällainen takuu on usein tarpeen julkisten joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskun yhteydessä.
Luottokirjeen ja pankkitakauksen välinen käyttöero näkyy niiden rooleissa. LC helpottaa kauppaa osallistumatta suoraan osapuolten välisiin sopimusvelvoitteisiin. Pankkitakauksessa liikkeeseenlaskija on läheisesti mukana sopimusehdoissa ja osapuolten toiminnassa. Molemmat pyrkivät vähentämään riskiä, mutta liikkeeseenlaskijan pankin hyväksymä osallistumisen ja vastuun syvyys erottaa nämä kaksi.