Monet ihmiset käyttivät sanoja joukkue ja ryhmä keskenään, mutta niiden välillä on todellisuudessa useita eroja reaalimaailman sovelluksissa. Useat yritysmaailmaan suunnitellut johtajuuskurssit korostavat esimerkiksi tiiminrakentamisen, ei ryhmän rakentamisen merkitystä. Joukkueen vahvuus riippuu tavoitteiden yhteisyydestä ja yhteenliitettävyydestä yksittäisten jäsenten välillä, kun taas ryhmän vahvuus voi johtua pelkästään volyymista tai halusta toteuttaa yhden johtajan komentoja.
Ryhmän muodostaminen on usein paljon helpompaa kuin joukkue. Jos sinulla olisi esimerkiksi huone, joka olisi täynnä ammatillisia kirjanpitäjiä, ne voitaisiin ryhmitellä sukupuolen, kokemuksen, osaamisalojen, iän tai muiden yleisten tekijöiden mukaan. Ryhmän muodostaminen tietyn yhteisen piirteen perusteella ei ole erityisen vaikeaa, vaikka ryhmien tehokkuus voi vaihdella. Ryhmän ihmissuhteiden dynamiikka voi vaihdella täydellisestä yhteensopivuudesta täydelliseen suvaitsemattomuuteen, mikä voi vaikeuttaa johtajan yhteisymmärrystä.
Toisaalta joukkueen muodostaminen voi olla paljon vaikeampaa. Jäseniä voidaan valita täydentävien taitojensa, ei yhden yhteisen piirteensä perusteella. Liiketoimintaryhmään voi kuulua esimerkiksi kirjanpitäjä, myyjä, yrityksen johtaja ja sihteeri. Jokaisella jäsenellä on tarkoitus ja tehtävä, joten yleinen menestys riippuu toiminnallisesta ihmissuhteesta. Tällaisella yhteistyöllä ei yleensä ole niin paljon tilaa konfliktille.
Ryhmän menestystä mitataan usein sen lopputuloksilla, ei välttämättä prosessilla, jota käytetään näiden tulosten saavuttamiseen. Ryhmä voi käyttää tasa -arvoista keskustelua, väittelyä ja vertaispaineita ohjatakseen yksittäisiä jäseniä kohti yksimielisyyttä. Koelautakunta olisi hyvä esimerkki ryhmästä toiminnassa, ei tiimistä. Johtajana toimii esimies, joka yrittää muuttaa 11 muuta mielipidettä yhdeksi yksimieliseksi päätökseksi. Koska tuomariston jäsenet eivät yleensä tunne toisiaan henkilökohtaisesti, tiimin dynamiikkaa ei harvoin pyritä rakentamaan. Päätöksenteko tuomiosta on tulos ryhmäyhteistyöstä.
Vertailun vuoksi tiimi ei luota “ryhmäajatteluun” päätelmiensä tekemiseen. Onnettomuustutkintaryhmä olisi hyvä esimerkki reaalimaailman tiimin dynamiikasta. Kukin jäsen arvioidaan yksi onnettomuuden osa. Onnettomuuspaikan jälleenrakentamisen asiantuntijan ei tarvitse neuvotella asiantuntijan kanssa esimerkiksi oikeuslääketieteellisistä todisteista. Jäsenet käyttävät yksilöllisiä kykyjään saavuttaakseen yhtenäisen tuloksen. Prosessin ohjaajana voi olla tiimin jäsen, mutta ei välttämättä tietty johtaja.
Ryhmän rakentaminen voi kirjaimellisesti kestää vain muutaman minuutin, mutta joukkueen rakentaminen voi kestää vuosia. Ryhmän yksittäisillä jäsenillä on usein mahdollisuus kävellä pois, kun heidän palvelunsa tai panoksensa ovat tarpeettomia. Tiimin jäsenen poissaolo voi vakavasti haitata muiden jäsenten suorituskykyä, joten ei ole harvinaista, että yksittäiset jäsenet muodostavat poikkeuksellisen vahvan uskollisuuden koko tiimille. Esimerkkisotilasyksikköä, kuten Yhdysvaltain laivaston SEALS tai Army Rangers, voitaisiin pitää esimerkkinä joukkueen rakentamisesta parhaimmillaan.