Mitä eroa on visuaalisella ja kuulomuistilla?

Visuaalinen ja kuuloinen muisti ovat molemmat eri luokkia laajemmasta muistin käsitteestä, tiedon muistelemisesta. Muisti luokitellaan sekä laajoihin että erityisiin tapoihin, ja jokaisen käsitteen ymmärtäminen itsenäisesti auttaa todella ymmärtämään visuaalisen ja kuulomuistin välisen eron. Yleisesti ottaen visuaalinen muisti, kuten nimestä voi päätellä, viittaa visuaalisen tiedon muistoon, kun taas kuulomuistit muistuttavat kuultuista asioista.

Visuaaliset muistot voivat muodostua visuaalisen ärsykkeen todellisesta havaitsemisesta sekä mielikuvituksellisemmista lähteistä. Tämä ärsykkeiden koodaus tapahtuu ajanjaksojen aikana, jotka vaihtelevat hetkellisestä, kuten silmänräpäyksestä, pidempään, kuten elokuvan katsomisesta. Tietenkin näitä muistoja voidaan muuttaa edelleen kuukausien tai vuosien aikana.

Tämä erityinen muistityyppi voidaan tallentaa parietaalisen ja ajallisen lohkon vuoksi. Nämä lohkot ovat osa aivokuorta, aivojen ulkokerros, joka on mukana useimmissa “korkeamman ajattelun” kognitiivisissa prosesseissa. Ajallinen lohko sijaitsee kuoren sivusuunnassa, ja sen voidaan ajatella olevan samalla alueella kuin korva. Parietaalilohko on yläpuolella, anatomisesti parempi kuin ajallinen lohko, joka kattaa aivokuoren sivun ja yläosan.

Neurofysiologisten prosessien monimutkaisuuden vuoksi visuaalisten ja kuulomuistien tarkka tallennusmekanismi ei ole helposti muotoiltavissa tai ymmärrettävissä. Sama pätee kuulo- tai kaiun muistin tallentamiseen. Kaiku muisti voidaan yleensä säilyttää vain noin XNUMX-XNUMX sekuntia, mikä on suhteellisen lyhyt aika. Muu muistikuva äänistä, kuten se, mitä henkilö sanoi tietyn ikimuistoisen tapahtuman aikana, johtuu enemmän episodimuistista ja muista pitkäaikaisista kuulomuistin muodoista.

Siksi visuaalinen ja kuuloinen muisti eroavat toisistaan ​​erityisesti pienempinä osina isompaa muistiohjelmaa. Ero on ensisijaisesti tunne, jota käytetään tiedon hankkimiseen hermosäilytysreitin lisäksi. Visuaalisessa muistissa silmiä käytetään havaitsemaan heijastunutta valoa, ja ajallinen ja parietaalinen lohko tallentavat vastaavat kuvat. Kuulojärjestelmä on korvapohjainen ja muuntaa ääni -aallot erityisiksi värähtelykuvioiksi, joita aivot tulkitsevat eri tavoilla saadakseen aikaan tiettyjä ääniä. Jos tällä äänellä on erityinen merkitys, se voidaan sitten tallentaa kuulomuistina aivoihin ja palauttaa mieleen eri syistä sekä tietoisella että alitajunnan tasolla.