Passit ja viisumit ovat molemmat tärkeä osa kansainvälistä matkustamista, mutta näitä asiakirjoja käytetään eri asioihin. Passi on kansallisen hallituksen myöntämä henkilöllisyystodistus, joka vahvistaa haltijan henkilöllisyyden ja kansalaisuuden. Viisumi on passiin lisättävä merkintä, joka osoittaa, että haltijalla on lupa tulla tiettyyn maahan ja oleskella kyseisessä maassa tietyn ajan. Yleensä kansainvälisen rajan ylittämiseen tarvitaan sekä passeja että viisumeja.
Tyypillinen passi sisältää aloitussivun, jossa on valokuva haltijasta, sekä perustiedot elämäkerrasta, kuten haltijan nimi, syntymäaika, sukupuoli ja fyysiset perusominaisuudet. Passin käyttöehdot on painettu seuraaville sivuille, ja viisumeille on joukko tyhjiä sivuja. Yleisin passityyppi on turistipassi, joka myönnetään keskimääräisille kansalaisille, jotka aikovat matkustaa. Erikoispasseissa, kuten virallisissa passeissa ja diplomaattisissa passeissa, voi olla erityisiä merkintöjä niiden erottamiseksi.
Passin kantaminen ei oikeuta ketään synnynnäisiin oikeuksiin, paitsi oikeuteen palata kotimaahansa. Passin ehdot voivat kuitenkin sisältää asioita, kuten oikeuden konsuliviranomaisten suojeluun ja muita etuja, joita tarjotaan henkilöille, joilla on tietyn maan kansalaisuus. Passeihin kuuluu myös luetteloita maista, joissa ihmiset eivät saa matkustaa, ja maahanmuuttoviranomaisten odotetaan tarkastelevan luetteloa vahvistaakseen, että joku on todella päästetty tiettyyn maahan. Jos jonkun passissa on viisumi listalla olevasta maasta, hän voi joutua oikeudellisiin seuraamuksiin.
Viisumi on merkintä, joka voidaan leimata tai liittää passiin, mikä osoittaa, että passi on tarkastettu ja että sen haltija saa olla tietyissä maissa. Joissakin tapauksissa viisumit myöntävät maahanmuuttoviranomaiset rajalla, kun taas toisissa tapauksissa ihmisten on ehkä haettava viisumia. Yli kolme kuukautta kestävillä matkoilla tai erikoisviisumeilla, kuten työviisumeilla, saatetaan tarvita ennakkohakemus. On hyvä idea neuvotella sen maan suurlähetystön kanssa, johon aiot matkustaa viisumipolitiikkansa määrittämiseksi.
Passit ja viisumit on suojattava huolellisesti. Ilman passia joku ei ehkä voi palata kotimaahansa, kun taas viisumittomat matkustajat voivat joutua vaikeuksiin maahanmuuttoviranomaisten ja lainvalvonnan kanssa. Kansalaisen kotimaa voi olla kyvytön tarjoamaan suojaa tai oikeusapua, jos kansalaisen todetaan rikkovan maahanmuuttolakia. On hyvä tehdä kopioita passeista ja viisumeista, jotta passin varastamisen tai katoamisen tapauksessa haltija ei jää ilman henkilöllisyystodistusta.