Tartuntataudilla tarkoitetaan sairauksia, jotka voivat siirtyä ihmisestä toiseen. Tartuntataudit esiintyvät yhdellä henkilöllä, eikä niitä voida siirtää toiselle henkilölle. Tartuntatauteja kutsutaan myös tartuntataudeiksi, ja tarttumattomia sairauksia kutsutaan kroonisiksi. Tarttuvat ja tarttumattomat sairaudet vaativat yleensä erilaisia hoitoja.
Sairauden erottaminen tarttuvaksi ja tarttumattomaksi taudeksi on hyödyllistä ehkäisy- ja torjuntastrategioiden kehittämisessä. Ero ei tarkoita, että yksi ryhmä olisi luonnostaan vaarallisempi kuin toinen, vaikka Maailman terveysjärjestö (WHO) arvioi, että 60 prosenttia kuolemista maailmanlaajuisesti johtuu tarttumattomista sairauksista. Tartuntatauteja esiintyy enemmän kehittyneissä maissa kuin kehittyneissä maissa.
WHO: n mukaan tartuntatauteja on neljä tyyppiä. Näitä ovat sydän- ja verisuonitaudit, syövät, ei-tarttuvat hengityselinsairaudet ja diabetes. Suurimmat syyt näihin sairauksiin liittyvät elämäntapoihin. Liikunnan puute, tupakointi, epäterveellinen ruokavalio ja alkoholin väärinkäyttö ovat kaikki tärkeitä syitä.
Yksi tärkeä ero tarttuvien ja tartuntatautien välillä on se, että tartuntataudit ovat yleensä kroonisia, mikä tarkoittaa, että ne kestävät pitkään ja etenevät hitaasti. Tarttuvat taudit ovat todennäköisemmin akuutteja, mikä tarkoittaa, että tauti kehittyy nopeasti. Molemmat sairaustyypit voivat vaatia lääkitystä, mutta tartuntatauteja voidaan hoitaa paremmin elämäntapamuutoksilla.
Tarttuvat taudit johtuvat tarttuvista organismeista, kuten bakteereista, sienistä ja hiivasta. Virukset ja loiset voivat myös levitä ihmisestä toiseen tai eläimestä toiseen. Tarttuva tauti voi levitä suoraan ihmisestä toiseen, kuten vilustumis- tai influenssaviruksen tapauksessa.
Se voi levitä myös epäsuorasti ihmisestä toiseen. Malaria on esimerkki epäsuorasta tartunnasta. Esimerkkinä voidaan todeta, että tartunnan saanut hyttynen ruokkii ja myöhemmin tartuttaa yhden henkilön. Sitten toinen hyttys voi ruokkia kyseiseltä henkilöltä, poimia loisen ja tartuttaa seuraavan henkilön, jolta se ruokkii.
Jokaisella maailman alueella on oma tartuntatautiprofiilinsa, koska tarttuvat organismit voivat vaatia tiettyjä ympäristöolosuhteita menestyäkseen. Esimerkiksi malaria on yleinen Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, tuberkuloosi on ongelma Aasiassa ja hepatiitti C -virus vaikuttaa miljooniin amerikkalaisiin. Jotkut tartuntataudit, kuten polio, voidaan ehkäistä massarokotuksella.
Raja tarttuvien ja tartuntatautien välillä on joskus hämärtynyt. Tietyt krooniset sairaudet ovat itse asiassa tarttuvan organismin aiheuttamia, kun aiemmin niiden uskottiin liittyvän infektioon. Kohdunkaulan syöpä on yksi tällainen tapaus; se johtuu ihmisen papilloomaviruksesta. Myös Epstein-Barr-virus voi aiheuttaa erilaisia lymfoomasyöpiä. Muita kroonisia sairauksia tutkitaan parhaillaan selvittääkseen, johtuvatko ne tartuntataudeista.