Laparoskopia käyttää pientä putkea, joka on asetettu vatsaan, nimeltään laparoskooppi, joka voi visualisoida vatsaontelon tai lantion jopa tarkemmin kuin tietokoneistettu aksiaalinen tomografia (CT) tai ultraääni. Menettely on invasiivisempi kuin CT -skannaus tai ultraääni, mutta se on myös lopullisempi ja voi löytää pienempiä kasvaimia, jotka voivat muuttaa ehdotetun syövän hoidon kulkua. Laparoskopia suoritetaan yleensä sen jälkeen, kun CT -skannaus tai ultraääni ovat osoittaneet syövän vatsan tai lantion alueilla. Se voi ohjata kirurgit poistamaan enemmän, ellei kaikkia, syöpäkudosta.
Laparoskopia syöpädiagnoosin jälkeen on melko rutiininomainen. Se on invasiivisempi kuin muut keinot syövän tunnistamiseksi. Yksi on yleensä pieni viilto vatsaan, tehdään anestesia ja tuntuu väsyneeltä ja epämukavalta muutaman päivän kuluttua laparoskopiasta. Itse toimenpidettä pidetään kuitenkin avohoidossa, ja useimmat ihmiset poistuvat sairaalasta tai kirurgisesta keskuksesta muutaman tunnin kuluttua anestesiasta toipumisesta.
Yksi ei kuitenkaan ole valmis ajamaan toimenpiteen jälkeen. Laparoskopiaa saavilla henkilöillä on oltava joku, joka voi ajaa heidät kotiin. On myös viisasta saada joku, joka voi auttaa ainakin toimenpiteen päivänä sen jälkeen, kun yksi on saapunut kotiin.
Syy laparoskopiaan on rutiininomainen syy siihen, että syöpäsolujen kirurgisella poistolla tulisi pyrkiä poistamaan kaikki pahanlaatuiset solut kokonaan. Jos kirurgi kaipaa kasvainta, jota ei visualisoida CT -skannauksessa, toipuminen syövästä voi olla viivästynyt tai ongelmallisempi.
Lisäksi syöpäsolujen kokoelma, jota ei poisteta, voi tarkoittaa lisäleikkauksia. Tällaisia leikkauksia on ehkä suoritettava, kun syöpähoito on jo heikentynyt. Näin ollen useimpien syöpäsolujen poistaminen ensimmäisessä leikkauksessa kannattaa tehdä laparoskopia.
Syöpäsolujen arviointi laparoskopian avulla voi myös auttaa määrittämään, missä määrin syöpä on edennyt tai metastasoitunut. Tämä voi auttaa lääkäriä tarjoamaan parhaan mahdollisen hoidon syövän luonteen vuoksi. Lääkärit voivat myös pystyä antamaan selkeämmin määriteltyjä vastauksia potilaan ennusteesta.
Laparoskopia on myös parempi kuin vatsan laajempi tutkiva leikkaus, koska siinä käytetään pientä viiltoa. Tutkimusleikkaus tarkoittaa lähes aina sitä, että joudutaan jäämään sairaalaan vähintään muutaman päivän ajan. Joissakin tapauksissa lääkärit voivat myös käyttää mikrolaparoskopiaa, joka käyttää vieläkin pienempää pääsyä, mutta paljastaa samanlaisia kuvia vatsaontelon elimistä. Mikrolaparoskopia voi viime kädessä korvata tavallisen laparoskopian, koska se merkitsee vielä lyhyempää toipumisaikaa potilaalle.