Inter partes on latinalainen lause, joka kirjaimellisesti käännettynä tarkoittaa ‘osapuolten välistä’. Asianajajat ja tuomarit käyttävät sitä usein viittaamaan tilanteisiin, joissa molemmat tietyn riidan osapuolet ovat läsnä. Sitä voidaan käyttää myös määritettäessä kahden yksikön välisten sopimusten laatiminen.
Monilla lainkäyttöalueilla oikeusjuttuja tai muita oikeudenkäyntejä ei voi tapahtua, ellei kaikille osapuolille ole ilmoitettu asianmukaisesti ajasta, paikasta ja olosuhteista. Näin varmistetaan, että kaikilla asianosaisilla on mahdollisuus saada puolensa kuulluksi. Ilmoitus annetaan yleensä tarjoamalla kullekin kutsu tai varoitus siitä, että hänen tulee saapua oikeuteen puolustamaan häntä vastaan esitettyjä väitteitä.
Kaikki osapuolten kuulemisen aikana annetut tuomiot sitovat tavallisesti kaikkia tiedoksiannettuja osapuolia mahdollisiin muutoksenhakukeinoihin. Näin tuomarit voivat tehdä päätöksiä, joita voidaan soveltaa tiettyihin tilanteisiin tarvitsematta kuulla useita oikeusjuttuja. Tämä auttaa tuomioistuinjärjestelmää toimimaan oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti, koska jokaisella on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin.
Ex parte -viestintä on silloin, kun vain toisella osapuolella on mahdollisuus saada kuulla hänen tapauksensa tosiasiat. Useimmat lainkäyttöalueet ovat yhtä mieltä siitä, että tämä on epätasapainoista ja epäoikeudenmukaista. Tämä tarkoittaa, että se on sallittu vain äärimmäisissä olosuhteissa. Monissa tapauksissa tuomarille, jotka kuulevat vain toista puolta, voidaan määrätä seuraamuksia sen sijaan, että molemmat osapuolet voisivat esittää asiansa.
Kahden osapuolen välisiä sopimuksia voidaan joskus pitää epämuodollisena osapuolten välisenä transaktiona. Tämä johtuu siitä, että tavallisesti neuvotellaan molempien osapuolten välillä ennen asiakirjan tosiasiallista allekirjoittamista. Jokaisen osallistujan on oltava läsnä ja hyväksyttävä ehdot. Hän pidättää myös oikeuden pyytää asianajajaa tarkastelemaan instrumenttia tai olemaan läsnä, kun se virallisesti toteutetaan.
Monilla alueilla oikeudenkäyntiin osallistuvat henkilöt eivät ehkä ota suoraan yhteyttä toisiinsa, vaan heidän on sen sijaan puhuttava asianajajalle, jos sellainen on olemassa. Tämän asianajajan on myös yleensä toimitettava vastalauseelle kaikki kopiot kaikista tuomioistuimelle jätetyistä asiakirjoista. Tämäntyyppinen osapuolten välinen viestintä varmistaa, että kaikki osapuolet ovat tietoisia siitä, mitä tapahtuu, ja tämä voi usein helpottaa ratkaisua ennen oikeudenkäyntipäivää.
Inter partes -viestintä on tärkeä konsepti, joka pitää monet tuomioistuinjärjestelmät toimivan oikeudenmukaisesti kaikkien osapuolten kannalta. Tämän opin noudattaminen varmistaa, että molemmat osapuolet voidaan edustaa tasapuolisesti. Tämä voi johtaa lopulliseen tuomioon, joka palvelee tuomioistuimen ja sen toimivaltaan kuuluvien kansalaisten etua.