Kaupungin rahastonhoitaja on henkilö, joka vastaa kaupunginhallinnon talousarvion hallinnoinnista. Joissakin paikoissa kaupungin rahastonhoitaja on valittava ja hänellä on toimikausi, kun taas monissa maissa pormestari tai muu hallituksen virkamies nimittää kaupungin rahastonhoitajan, jolla on valtuudet nimittää korkeita virkamiehiä. Rahastonhoitajan on tehtävä yhteistyötä kuntien johtajien kanssa kaupungin talousarvion laatimiseksi ja varmistettava, että tulot riittävät kuntien velkojen kattamiseen.
Kaupungin rahastonhoitajan ehdokkaiden on oltava täysi -ikäisiä, ja kaupungeissa, joissa asema valitaan, rahastonhoitajan on oltava laillinen äänioikeus. Yleensä rahastonhoitajilla on talous- tai kirjanpitotausta. Monet ihmiset siirtyvät kaupungin rahastonhoitajaksi pitkän pankki- tai kirjanpitouran jälkeen. Useimmissa kaupungeissa kaikkien, jotka haluavat tulla valituksi tai nimitetyiksi kaupungin rahastonhoitajan virkaan, on asuttava kaupungin rajojen sisällä, ja joissakin paikoissa kaikkien valtion virkamiesten on oltava asukkaita tietyn vuoden ajan ennen kuin he voivat saada tällaisia tehtäviä.
Kaupungin rahastonhoitaja allekirjoittaa päivittäin laskut, maksaa laskut kunnan puolesta ja pitää kirjaa kassavirrasta. Suurkaupungissa työskentelevällä kaupungin rahastonhoitajalla on yleensä osastobudjetti, josta avustava rahastonhoitaja ja muu tukihenkilöstö on maksettava, ja rahastonhoitajan on hoidettava osastojen talousarvio ja koko kaupungin budjetti. Rahastonhoitajat tapaavat usein pormestarin ja muiden kansalaisjohtajien kanssa jakaakseen tietoa talouskehityksestä sekä tulevista lainsäädäntö- ja finanssipolitiikkamuutoksista.
Kaupunginhallitukset antavat usein liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja kerätäkseen varoja lyhytaikaisiin menoihin. Rahastonhoitajan on työskenneltävä yhdessä toimiluvan saaneiden välittäjien kanssa valvoakseen joukkovelkakirjojen myyntiä ja varmistaakseen, että verotulot riittävät kattamaan joukkovelkakirjojen haltijoille maksettavat tulot. Jos tulot pienenevät, rahastonhoitajan on laadittava tarkistettu budjetti pitääkseen joukkovelkakirjalainat maksusuunnitelmissa tai edistettävä kansalaisviranomaisia keräämään veroja tai kohdentamaan uudelleen varoja, jotka on aiemmin varattu muihin menoihin.
Rahastonhoitajan on laadittava kaupungille vuosibudjetti tulo- ja kuluennusteiden perusteella. Tarkan ennusteen tekemiseksi tulevalle vuodelle rahastonhoitajan on oltava tietoinen vakuutusmaksujen, yleiskustannusten, kansallisten verojen ja muiden tekijöiden muutoksista, jotka voivat aiheuttaa vuotuisten käyttökustannusten nousun tai laskun vuodesta toiseen. Rahastonhoitajan on myös määritettävä, kuinka paljon rahaa on varaa varata kaupungin työntekijöiden palkkoihin ja yhteisöhankkeisiin, kuten koulujen kunnostamiseen tai teiden korjaamiseen.