Termiä “kehitysjohtaja” käytetään viittaamaan talousjohtajaan. Termi nähdään yleisimmin voittoa tavoittelemattomalla sektorilla, jossa sitä käytetään kuvaamaan ihmisiä, jotka ovat vastuussa voittoa tavoittelemattomien järjestöjen varojen hallinnasta ja työskentelystä lisävarojen tuottamiseksi. Joku, joka työskentelee tässä tehtävässä, on yleensä tutkinto taloudesta, suhdetoiminnasta tai viestinnästä, ja hänellä voi olla laaja kokemus voittoa tavoittelemattomista järjestöistä, mukaan lukien kokemus kehitysjohtajan avustajana tai avustajana.
Kehitysjohtajan työ voi olla monimutkaista. Sitä kutsutaan joskus “varainkeruuksi”, mutta se on itse asiassa paljon monimutkaisempaa kuin tämä. Vaikka näiden johtajien on todellakin kerättävä varoja ja turvattava varoja ja varoja, heidän tehtävänsä on paljon enemmän kuin rahan tuominen. Itse asiassa joillakin voittoa tavoittelemattomilla järjestöillä on varainhankintajohtaja, joka on erillään kehitysjohtajasta ja korostaa näiden kahden työn välistä eroa.
Kehitysjohtajat ovat kirjaimellisesti vastuussa suhteiden kehittämisestä emoyhtiöilleen. He pyrkivät ylläpitämään vahvoja suhteita organisaation nykyisiin lahjoittajiin ja ystäviin, ja he etsivät myös uusia lahjoittajia ja yhteyksiä, joita voidaan käyttää varainhankintapotentiaalin laajentamiseen. Lisäksi nämä johtajat osallistuvat positiivisen imagon luomiseen organisaatioille, joiden kanssa he työskentelevät, ja osallistuvat tiedotuskampanjoihin, jotka saavat ihmiset kiinnostumaan osallistumisesta ja osallistumisesta organisaation toimintaan.
Kehitysjohtaja voi esimerkiksi järjestää luovuttajatapahtumia, kutsua lahjoittajia ylläpitämään suhteita heidän kanssaan, aloittaa sähköpostikampanjoita, vastata lahjoittajien huolenaiheisiin ja niin edelleen. Tavoitteena on kehittää ja pitää luovuttajia ja saada lahjoittajat tuntemaan positiivisia ja iloisia lahjoituksistaan ja muista osallistumismuodoista. Tämä voi joskus olla arkaluonteista, etenkin lahjoittajien kanssa, joiden tiedetään antavan suuria lahjoituksia, koska joskus lahjoittajat voivat kehittää odotuksia siitä, mitä he saavat vastineeksi lahjoituksistaan.
Kehitysjohtajan on myös pohdittava tehokkainta ja tehokkainta tapaa käyttää varoja ja tasapainottaa yrityksen julkista imagoa. Voittoa tavoittelemattomia järjestöjä syytetään usein kevytmielisyydestä tai rahan tuhlaamisesta, ja samalla niiden voidaan odottaa keksivän esimerkiksi kiiltäviä neljännesvuosittaisia aikakauslehtiä, joiden tuottaminen voi olla melko kallista. Kehitysjohtajan on otettava huomioon organisaation luonne, käytettävissä olevat varat ja tapa, jolla lahjoittajat ja yleisö ovat vuorovaikutuksessa organisaation kanssa, löytääkseen oikean nuotin kaikkialla lahjoittajien kehotuskirjeistä yksinomaisiin yksityisiin varainkeruutapahtumiin.