Vahinkolakimies on toinen henkilövahinkoasianajajan nimi. Henkilövahinko tai vahingonkorvausasianajaja syyttää tai puolustaa kaikkia tekoja, joihin liittyy kansalaisuuden rikkomista tai kohtuutonta käyttäytymistä. Tätä kohtuuttoman huolellisuuden laiminlyöntiä kutsutaan siviilivirheeksi tai ”väärinkäytökseksi”. Tämä oikeudellinen asiantuntija toimii yleensä viranomaisena huolimattomista tai tahallisista teoista, jotka ovat saattaneet vahingoittaa asiakasta. Tämä asianajaja on tyypillisesti asiantuntijatutkija, joka tutkii tapaushistoriaa, lakisääntöjä ja lääketieteellisiä tulkintoja. Monet asiat ratkaistaan tuomioistuimen ulkopuolella, mutta vahingonkorvausasiamiehen on myös oltava valmis käsittelemään asiaa siviilituomioistuimessa auttaakseen asiakasta keräämään rahaa kivusta, vahingoista tai menetyksistä.
Huolimatta jättäminen tarkoittaa, että toinen osapuoli tekee vääryyttä tietämättään tai tahattomasti. Yksi yleinen esimerkki tästä on “lokasuojan taivutin” -onnettomuus, johon liittyy kaksi tai useampia osapuolia ja jossa yhden auton kuljettaja on syyllinen. Rikoslakimies on usein mukana myös korvausten etsimisessä tahallisista teoista, kuten silloin, kun yksi henkilö vahingoittaa tietoisesti toista fyysisesti tai taloudellisesti. Kunnianloukkaukset, eli kunnianloukkaus tai panettelu, ovat vaikeimpia todistaa, koska sananvapauteen liittyvät kysymykset ovat usein mukana.
Edustaakseen asiakasta oikeudenkäynnissä menestyksekkäästi vahingonkorvausasiamiehen on oltava oikeudellinen asiantuntija. Asianajajan on oltava hyvin perehtynyt lainkäyttöalueen erilaisiin vahingonkorvauslakeihin. Aikaisempi oikeuskäytäntö ja oikeudelliset perussäännöt ovat myös ratkaisevia sen osoittamiseksi, että ennakkotapaus on luotu tapauksessa, jossa on samankaltaisia tosiseikkoja. Koska fyysiset vahingot ovat keskeinen osa monissa näistä tapauksista, asianajajalla on myös oltava laaja lääketieteellisen terminologian tuntemus ymmärtääkseen asiakkaan vammojen laajuuden.
Kun rikkomuslakimies edustaa asiakasta huolimattomuudessa, tahallisessa tai kunnianloukkauksessa, asianajaja vaatii usein rahallista korvausta. Monet asiat ratkaistaan tuomioistuimen ulkopuolella, mutta toiset menevät oikeudenkäyntiin. Jos näin on, vahingonkorvausasiamiehen on esitettävä asian tosiseikat tuomarille tai valamiehistölle todistamaan väärin. Monien oikeudenkäyntien tapaan tähän kuuluu kirjallisen valituksen laatiminen, todistajien haastattelu, ristikuulustelu, asiantuntijoiden kutsuminen todistamaan ja väitteiden laatiminen asiakkaan hyväksi. Lopputuloksen on osoitettava, että vahinko on tapahtunut ja kuinka suuri vamma on kivun, menetettyjen tulojen, lääketieteellisten korvausten tai muiden sovellettavien rahavahinkojen arvoinen. Kidutuslakimiehet voivat myös erikoistua puolustamaan niitä, joita syytetään siviilituomioistuimessa huolimattomista tai tahallisista teoista.