Mitä kongressivaaleihin liittyy?

Kahden vuoden välein järjestettävät kongressivaalit ovat keino määrittää, kuka palvelee Yhdysvaltain hallituksen lainsäädäntötoimia. Lainsäädäntö eli kongressi koostuu kahdesta talosta, edustajainhuoneesta ja senaatista. Jokaisessa talossa on oma vaalimenettely.
Kongressivaalit järjestetään joka parillinen vuosi. Edustajainhuoneen jäsenten toimikausi on kaksi vuotta. Tämän seurauksena jokaisessa kongressivaalissa kaikki 435 parlamentin jäsentä valitaan uudelleen. Jokainen jäsen valitaan edustamaan tiettyä kongressipiiriä. Osavaltioiden piirien määrä vaihtelee osavaltion väestön mukaan.

Toisin kuin edustajainhuoneen jäsenet, senaattorit toimivat kuuden vuoden toimikaudella. Tämän seurauksena vain noin kolmannes 100 senaattorista pyrkii uudelleenvalittavaksi kaikissa kongressivaaleissa. Jokaisessa osavaltiossa on vain kaksi senaattoria, ja vain yksi senaattoreista valtiosta osallistuu kaikkiin kongressivaaleihin. Toisin kuin edustajat, jotka palvelevat tiettyä aluetta, senaattorit palvelevat koko osavaltiota. Senaatin vaalit ovat siis valtakunnallisia.

Ennen Yhdysvaltojen perustuslain 17. tarkistuksen hyväksymistä vuonna 1913 senaattorien valintamenettelyt vaihtelivat osavaltioittain. Perustuslaissa määrättiin, että osavaltion lainsäätäjä valitsee senaattorit, mutta monet osavaltioiden lainsäätäjät päättivät sallia senaattorien valitsemisen kansanäänestyksellä. Muutoksen jälkeen senaattorien valinta tuli osaksi laajempaa kongressin vaalia.

Sekä senaattorit että edustajat valitaan nyt kansanäänestyksellä. Useimmissa osavaltioissa valitaan se, joka ehdokas voittaa useita ääniä. Tämä tarkoittaa, että joissakin osavaltioissa ehdokkaan ei tarvitse voittaa kongressivaaleja voittaakseen suurimman osan äänestäjistä. Hän on yksinkertaisesti saanut eniten ääniä kaikista ehdokkaista. Jos kukaan ehdokas ei kuitenkaan saa selvää enemmistöä, monet valtiot aloittavat valintavaalit, joissa parhaiten menestyvät ehdokkaat ajavat toisiaan vastaan.

Kongressivaalit useimmissa osavaltioissa noudattavat samaa tai vastaavaa menettelyä. Puolue nimittää tavallisesti vakiintuneen toimijansa, jos puolue on toimessaan; muussa tapauksessa puolueen esivaalit tai puoluekokous valitsevat ehdokkaan. Useimmissa piireissä ja osavaltioissa republikaanit ja demokraatit ovat tärkeimmät puolueet, mutta muut voivat esiintyä äänestyslipussa, jos heillä on siihen oikeus. Äänestyslippujen sisällyttämistä koskevat säännöt vaihtelevat osavaltioittain. Kun ehdokkaat on valittu, heidän nimensä näkyvät äänestyslipussa, jolloin äänestäjät voivat valita valitsemansa ehdokkaan vaalipäivänä.