Kontekstivaikutukset ovat psykologian näkökohtia, jotka käsittelevät havaintoa tai sitä, miten ihmismieli suhtautuu esineeseen tai tapahtumaan. Ilmiö käsittelee erityisesti ympäristöviitan vaikutusta ihmisen käsitykseen. Kuten mikä tahansa näkökulma, kontekstitehosteet voivat aiheuttaa ristiriitaa kohteen tai tapahtuman todellisuuden ja mainitun kohteen tai tapahtuman havaitsemisen välillä.
Ärsyke on kaikki, mitä yksilö voi nähdä, tuntea, koskettaa, maistaa tai kuulla. Nämä aiheuttavat kontekstivaikutuksia. Rakentavan havainnon teoreettinen periaate sanoo, että ihmismieli integroi erilaisia tulevia aistinvaraisia aineksia muodostaakseen kokonaisvaltaisen mielikuvan esineestä tai tapahtumasta. Tämä näkemys ihmisen ajattelusta tunnetaan alhaalta ylöspäin suuntautuvana suunnitteluna, koska käytetään osia tai näkökohtia perustana rakentaakseen jotain suurempaa.
Käsityksen yleistutkimus on tärkeä osa kognitiivista psykologiaa. Tämä psykologian haara korostaa ihmisen ajattelun ja tiedonkäsittelyn tutkimusta ja tutkimusta. Kognitiiviset psykologit uskovat, että monet eri tekijät vaikuttavat yksilön päättelykykyyn genetiikasta oppimiseen ja muistiin ympäristötekijöihin. Jokainen komponentti toimii yhdessä muiden komponenttien kanssa, ja siksi näillä komponenteilla on erottamaton vaikutus toisiinsa. Jos yksittäiset komponentit, jotka luovat käsityksen ylhäältä alas suunnittelemalla, erotetaan ja tutkitaan, kontekstivaikutukset olisivat tärkeä tutkimusalue.
Mielen kyky integroida ympäristö on yksi merkittävä esimerkki kontekstivaikutuksesta. Objekti-paremmuusvaikutuksessa yksilö voi tunnistaa kohteen kokonaisuudessaan, mutta ei tunnista samaa kohdetta, kun se on jaettu osiin. Tämä ajatus on osa konfiguratiivisen paremmuuden vaikutusta, jossa tarkastellaan, kuinka objektin suunta ja kokoonpano tilassa vaikuttaa havaintoon.
Monia muita kontekstitehosteita on olemassa. Toinen tapaus ilmenee, kun yksilöt havaitsevat kohteen kirkkauden ja objektia ympäröivä kirkkaus vaikuttaa näennäiseen luminesenssiin. Samoin muut näkökohdat ympäröivissä esineissä voivat vaikuttaa siihen, miten yksilö suhtautuu tiettyyn ärsykkeeseen. Tällainen vertaileva vaikutus tunnetaan analogisena asiayhteytenä. Esimerkiksi hieman lihava mies voi tuntua sairaalloisen ylipainoiselta erittäin ohuiden tanssijoukkojen läsnä ollessa, kun taas samasta miehestä tulee yhtäkkiä laiha itse, jos hänet sijoitetaan sumopainiperheen viereen.
Kontekstivaikutuksia esiintyy jopa jokapäiväisessä käyttäytymisessä. Kirjastossa voi toimia hyvin eri tavalla kuin yökerhossa. Vaikka yksittäinen persoonallisuus pysyy samana, ympäristö – konteksti – vaikuttaa todelliseen käyttäytymiseen. Kuten voidaan nähdä, kontekstivaikutukset vaikuttavat lähes kaikkiin yksilön elämän osa-alueisiin siitä, miten ihminen katsoo maailmaa tärkeään päätöksentekoon.