Eräpäivään asti pidettävä on kirjanpitotermi, joka viittaa arvopaperiin, jota yritys tai henkilö ei aio myydä. Sitä vastoin tällaisen arvopaperin tarkoituksena on pitää siitä kiinni, kunnes se päättyy, jolloin sijoittaja kerää alkuperäisen sijoituksen ja ansaitut korot. Yleisin eräpäivään asti pidettävä arvopaperityyppi on joukkovelkakirjalaina. Tällaiset arvopaperit luokitellaan rahoitus- ja tuloslaskelmissa nimenomaan tämän tyyppisiksi instrumentteiksi ja ne esitetään jaksotettuun hankintamenoon, mikä tarkoittaa, että sijoituksen kertakorvaus on jaettu sen elinkaaren aikana.
Sijoituksia tehdään kaikenlaisiin tarkoituksiin ja niihin liittyy kaikenlaisia strategioita. Osakkeista poiketen sijoittajat ostavat joukkovelkakirjoja yleensä eräpäivään asti, mikä tarkoittaa, että niitä ei myydä milloin tahansa. Tämäntyyppinen sijoitus edustaa yleensä sijoittajien turvallista peliä, koska joukkovelkakirjoja tukevat usein tehokkaat pankit ja niillä on yleensä taattu korkomaksu. Sijoittajien on yleensä vain odotettava eräpäivää ja saatava sitten hyötyä.
Vaikka yksityishenkilöt joutuvat usein ottamaan lainoja pankista, joukkovelkakirjat ovat tämän järjestelyn kääntäminen. Joukkovelkakirjojen tapauksessa sijoittaja tosiasiallisesti lainaa pääomaansa kyseiselle pankille tai rahoituslaitokselle ja pankki maksaa lainan takaisin korkoineen. Pankki määrittää korkosumman yleensä joukkolainasopimuksen alussa. Esimerkiksi 1,000 10 Yhdysvaltain dollarin (USD) joukkovelkakirjalaina, joka maksaa 100 prosenttia korkoa, tuottaisi sijoittajalle XNUMX USD joka vuosi.
Se, kuinka kauan joukkovelkakirjalaina pidetään eräpäivään asti, määritetään myös silloin, kun sijoittaja ostaa obligaation. Kun raportoidaan joukkovelkakirjalaina tuloverotuksessa, joukkovelkakirjan markkina -arvon nousu tai lasku ei vaikuta sijoittajan verotaakkaan. Sen sijaan tällainen turva -ajoneuvo raportoidaan vuosittain jaksotettuun hankintamenoon.
Tämä tekee arvopaperista, joka pidetään eräpäivään asti, ainutlaatuisena tarkoitukseen perustuvan kirjanpidon käsitteessä. Se eroaa kaupankäynnistä arvopapereilla, kuten osakkeilla, joita voidaan ostaa ja myydä halutessaan. Kaikki osakkeiden arvonmuutokset sekä muutoksista saadut voitot ja tappiot on raportoitava tuloverotusta varten. Jos sijoitusta ei ole tarkoitus pitää eräpäivään asti tai käydä kauppaa aktiivisesti, sen katsotaan olevan myytävissä, mikä on oletusluokka sijoituksille, jotka eivät kuulu kumpaankaan kahteen ensimmäiseen luokkaan.