Kysteiini on yksi luonnon 20:stä yleisimmästä aminohaposta. Kysteiini on tioli, ja se on metioniinin, joka on tioeetteri, ohella toinen kahdesta rikkipitoisesta aminohaposta. Kysteiini esiintyy kahtena enantiomeerinä eli L-kysteiininä (CAS-numero 52-90-4) ja D-kysteiininä (CAS-numero 921-01-7).
Mistä ruuasta saa L-kysteiiniä?
Aminohappoja saa ravinnosta mm. lihasta, pavuista ja kananmunasta. L-Kysteiini on rikkipitoinen aminohappo, jolla on merkittävä rooli rasvahappojen aineenvaihdunnassa energiaksi. Keho käyttää sitä glutationin sekä ihosta, hiuksista ja kynsistä löytyvän keratiinin valmistamiseen.
Mihin l-kysteiini auttaa?
Sama vaikutus havaittiin kaikkien krapulaoiretyyppien kohdalla; l-kysteiini helpotti päänsärkyä, pahoinvointia, stressiä ja ahdistusta. Tutkimustulosten mukaan l-kysteiini vaikuttaa erityisesti pahoinvointiin. Erikssonin mukaan se on tällä hetkellä paras apu, joka markkinoilta löytyy.
Paljonko NAC päivässä?
Perusterveelle aikuiselle NAC:n suositeltu päivittäisannos on noin 70–100 mg päivässä (1–3 tablettia). Joissakin tapauksissa annoksen voi nostaa jopa 2 000 mg päivässä, ja sen on todettu olevan turvallista. Paras on noudattaa pakkauksen annostusohjeita.
Mihin käytetään NAC?
N-asetyylikysteiini-injektioita käytetään lääkkeiden yliannostusten ja myrkytystilojen korjaamiseen. Muita NAC:n hyötyjä ovat muun muassa hengityselinsairauksien, PCOS:n, hedelmättömyyden, metabolisen oireyhtymän ja tiettyjen syöpätyyppien hoito.
Mitä NAC sisältää?
Solgar® NAC (N-asetyylikysteiini) 600 mg on korkealaatuinen aminohappovalmiste, joka sisältää N-asetyylikysteiini-aminohappoa. Aminohapot ovat proteiinien rakennuspalikoita ja niitä tarvitaan useisiin kehon eri toimintoihin, kuten hormoneille, entsyymeille, neurotransmittereille ja vasta-aineiden tuotannolle.
Mikä on glutationi?
Glutationi (GSH) on elimistön puolustusjärjestelmän tärkein non-entsymattinen antioksidantti. GSH osallistuu elimistön fysiologisiin toimintoihin kiihdyttäen kalsiumionien virtaa soluun. Eniten GSH:a on elimistön aineenvaihdunnan aktiivisimmissa osissa kuten lihaksissa, maksassa ja punasoluissa.
Mistä saa Glutationia?
Glutationin lähteitä ruokavaliossa ovat mm. puolukka, avokado, vesimeloni, kurkku, tomaatti, pinaatti, saksanpähkinät, porkkana, omena, tuore parsa ja appelsiini. Glutationi kestää pakastamisen, mutta kuumennus tuhoaa sen herkästi. Glutationi on tripeptidi eli kolmesta aminohapoista muodostuva molekyyli.
Mihin antioksidantit vaikuttavat?
Antioksidantit suojaavat elimistöä happiradikaalien aikaansaamilta vaurioilta eli hapettumisstressiltä. Tietyt vitamiinit ja kivennäisaineet ja kasvien väriaineet toimivat antioksidantteina. Parhaiten happiradikaalien aikaansaamia vaurioita vastustavat ravinnosta saadut luonnolliset antioksidantit.
Mistä saa eniten antioksidantteja?
Värikkäissä kasviksissa, hedelmissä, marjoissa, pähkinöissä ja täysjyväviljassa on runsaasti antioksidantteja. Värikkäissä kasviksissa on etenkin karoteeneja ja marjoissa polyfenoleita. Myös hedelmissä ja täysjyväviljassa on runsaasti vapailta radikaaleilta suojaavia antioksidantteja.