Lapsen hyväksikäyttäjällä on monia työtehtäviä, joista moniin liittyy vaikeita päätöksiä. Esimerkiksi he yleensä määrittävät, onko lasta todella käytetty hyväksikäytössä, ja tekevät päätöksen siitä, pitäisikö lapsen jäädä kotiinsa. Lapsen hyväksikäyttäjä voi myös auttaa perheneuvonnassa tai ohjata perheen erityisneuvontapalveluihin. Nämä työntekijät voivat myös viedä uhrin oikeuteen ja auttaa sijoittamaan väärinkäytetty lapsi tilapäiseen tai pysyvään kotiin.
Saatuaan ilmoituksen epäillystä lasten hyväksikäytöstä lasten hyväksikäyttötyöntekijän on tutkittava selvittääkseen, voidaanko ilmoitus validoida. Tämä tutkimus vaatii yleensä useita vierailuja lapsen kotiin. Näin tehdessään hän voi usein määrittää, ovatko lapsen elinolot turvallisia ja sopivia.
Hän haastattelee myös kotitalouden asukkaita, erityisesti kaikkia lapsia, joita voidaan hyväksikäyttää. Haastattelut lasten kanssa tehdään yleensä ilman vanhempia, mikä saattaa saada heidät avautumaan enemmän. Myös muita perheenjäseniä, kuten vanhempia ja sisaruksia, haastatellaan yleensä. Tilanteesta riippuen lasten hyväksikäyttäjä voi haastatella myös opettajia ja muita kouluvirkailijoita.
Mahdollisen fyysisen tai seksuaalisen hyväksikäytön tapauksessa lapset saattavat joutua myös käymään perusteellisessa lääkärintarkastuksessa. Selittämättömät merkit voivat olla merkki fyysisestä lasten hyväksikäytöstä. Infektiot tai sukuelinten vammat voivat myös viitata mahdolliseen seksuaaliseen hyväksikäyttöön, etenkin nuorilla lapsilla.
Kun kaikki todisteet on otettu huomioon, lasten hyväksikäyttäjä tekee päätöksen siitä, esiintyykö hyväksikäyttöä kotona. Joissakin tapauksissa ei ole todisteita tämän väitteen tueksi. Jos näin on, tapaus suljetaan.
Jos on näyttöä siitä, että lasta voidaan kohdella huonosti, lasten hyväksikäyttäjä yrittää korjata tilanteen. Lapset, jotka eivät ole välittömässä vaarassa, jäävät yleensä kotiin. Suurimman osan ajasta työntekijä käy säännöllisesti kotona tarkistaakseen tilanteen. Hän voi myös ohjata perheen lasten hyväksikäytön terapeutille tai lasten hyväksikäyttökasvatuspalveluun. Lopullinen tavoite näissä tapauksissa on auttaa parantamaan koti -elämän laatua sekä lapselle että vanhemmille tai huoltajille.
Joskus lapsen hyväksikäyttäjällä voi olla syytä epäillä, että lapsi on vaarassa, jos hän pysyy nykyisessä tilanteessaan. Näissä tapauksissa hän sijoitetaan tyypillisesti muiden huolellisesti turvatarkastettujen perheenjäsenten luokse tai väliaikaiseen suojeluun tai sijaiskotiin. Myös väkivaltaisen lapsen ja vanhempien välisiä tapaamisia kannustetaan yleensä. Lapsen hyväksikäytöstä vastaava työntekijä toimii usein uhrin asianajajana, valvoo tapaamisia ja seuraa hyväksikäytettyä lasta perhetuomioistuimessa tarvittaessa.
Vaikka lasten hyväksikäyttäjien tavoitteena ei ole erottaa lapset perheistään, näin on joskus. Valitettavasti, jos pahoinpideltyä lasta ei voida tai ei pitäisi palauttaa kotiinsa tai vanhempiinsa, lasten hyväksikäyttäjä saattaa joutua etsimään hänelle pysyvämmän asumisjärjestelyn. Ihannetapauksessa väärinkäytetyt lapset sijoitetaan huolehtivien sukulaisten luo. Koska tämä ei ole mahdollista kaikissa tapauksissa, osa hyväksikäytetyistä lapsista adoptoidaan halukkaiden ja huolellisesti turvattujen perheiden toimesta.