”Laskutukset yli kustannusten” on taloudellisen kirjanpidon termi, joka viittaa tilanteisiin, joissa asiakkaalle laskutettu summa ylittää tosiasiallisesti ansaitut tulot. Kunnes kyseiset tulot on ansaittu, ne kirjataan velkoina yhtiön kirjanpitoon. Tämäntyyppinen ylilaskutustilanne esiintyy yleensä aloilla, joilla on tavallista laskuttaa palveluista etukäteen, kuten rakentamisessa.
Yksi yleisimmistä esimerkeistä tämän termin käytöstä on monien urakoitsijoiden käyttämä laskutusprosessi. Tässä skenaariossa ei ole epätavallista, että urakoitsija laskuttaa asiakkaita etukäteen sopimuksesta, mutta sitä ei ole vielä tehty. Ymmärretään, että työ valmistuu kohtuullisessa ajassa. Välillä laskutettavat myyntisaamiset ovat enemmän kuin tosiasiallisesti ansaitut tulot, ja ne kirjataan velaksi toimeksisaajan talousrekisteriin. Kun työ on valmis ja tulot katsotaan ansaituiksi, määrä pienenee, kunnes sitä ei enää luokitella velaksi.
Palveluntarjoajat käyttävät joskus kustannuksia ylittäviä laskutuksia keinona hallita kuluja ja välttää tarvetta käyttää luottoa tai ottaa lainaa etukäteen tarvittavien materiaalien maksamiseen. Vakuuttamalla asiakkailta ennakkomaksuja, nämä varat voidaan käyttää kattamaan kaikki työhön liittyvät kulut, koska käteisellä maksetaan työ, materiaalit tai muut työn suorittamiseen liittyvät tehtävät. Oikein hoidettuna tämä tarkoittaa sitä, että kun projekti on valmis, ei ole viivästyviä kustannuksia, jotka on ratkaistava, ja palveluntarjoajalla on hallussaan voitto, joka syntyy työkustannusten lisäksi.
Vaikka tämä käytäntö on hyväksytty useilla toimialoilla, tämä lähestymistapa luo kuitenkin tarpeen hallita huolellisesti jokaiseen asiakkaaseen liittyvää laskutusta tavalla, joka ei olisi välttämätön, jos laskutus tapahtuisi silloin, kun raha todella ansaittiin. Työn etenemistä tai palveluiden tarjontaa on seurattava huolellisesti, jotta vastuu vähenee tarkasti. Lisäksi, jos palveluntarjoajalla on samanaikaisesti käynnissä useita eri hankkeita, sen on vältettävä käyttämästä varoja, jotka ovat velvollisia ostamaan tarvikkeita yhteen työhön, vaikka tulot tosiasiallisesti liittyvät toiseen työhön. Jos näin ei tehdä, voi nopeasti luoda väärän kuvan siitä, mitä työ on saanut ja josta ei ole laskutettu tiettyä työtä, mikä aiheuttaa ongelmia sekä asiakkaalle että palveluntarjoajalle.