Ahvenanmaa on keskikokoinen saaristo, jolla on täysi itsenäisyys, mutta joka liittyy läheisesti Suomeen. Saaret kattavat 5,270 13,510 neliökilometriä, mikä tekee niistä hieman pienempiä kuin Havaiji. Ahvenanmaa koostuu yli 300 pienestä saaresta, lähellä sekä Suomea että Ruotsia.
Ahvenanmaalla asuttiin ensimmäisen kerran noin 6000 vuotta sitten, ja kehittyneet kulttuurit ilmestyivät toisen vuosituhannen eaa. Vielä 2. vuosisadalla Ahvenanmaalla oli paljon väkeä, ja se kävi kauppaa suuren osan länsimaista ja Lähi -idän kanssa.
Ahvenanmaan strategisen sijainnin vuoksi Itämerellä ja erityisesti sen hallinnan ansiosta, joka on yksi Tukholman sataman tärkeimmistä sisäänkäynneistä, Ahvenanmaalla oli useita varhaisia linnoja ja linnoituksia. 14 -luvulla Suomi otti saaret haltuunsa ja pystytti Kastelholman linnan.
Seuraavien satojen vuosien aikana saarten strateginen merkitys Venäjälle, Suomelle, Tanskalle ja Ruotsille merkitsi sitä, että saaret vaihtivat omistajuutta monta kertaa. 19 -luvun alussa Ruotsi luovutti saarten hallinnan Venäjälle, mikä teki niistä osan Suomen suuriruhtinaskunnasta.
Venäjän valvonta saarilla oli huolestuttavaa paitsi Ruotsille myös Britannialle. Britannia harjoitti paljon Itämeren merikauppaa ja oli huolissaan siitä, että jos venäläiset rakentavat Ahvenanmaalle laajan sotilaallisen läsnäolon, jos vihollisuudet syttyvät, Britannian kauppa vaikeutuu vakavasti. Britit puhuivat, mutta Venäjä ei ottanut huomioon heidän valituksiaan ja rakensi saarille useita linnoituksia.
Kun Krimin sota puhkesi 19-luvun puolivälissä, britit ja heidän ranskalaiset liittolaisensa hyökkäsivät Venäjän tukikohtiin Ahvenanmaalla tuhoamalla useita suuria linnoituksia. Kaksi vuotta myöhemmin sovittiin, että Ahvenanmaa pysyy tästä lähtien demilitarisoituneena ja toimii käytännössä Pohjois -Euroopan ja Venäjän välisenä merellisenä demilitarisoituna vyöhykkeenä.
Vuonna 1917 Suomi julisti itsenäisyytensä Venäjältä, ja Ahvenanmaasta tuli osa nyt itsenäistä Suomen valtiota. Ruotsi avasi välittömästi uudelleen saarikysymyksen ja vaati, että ne luovutetaan niille tullakseen osaksi Ruotsia. Valtaosa saaren ihmisistä, jotka puhuivat ruotsia ja pitivät itseään monella tapaa ruotsilla, tukivat siirtymistä Ruotsiin, mutta Suomi kieltäytyi strategisista syistä. Asia siirtyi lopulta uudelle Kansainliitolle, joka päätti, että Ahvenanmaa saisi täyden autonomian, mutta se olisi edelleen Suomen omistus. Ruotsin kulttuurin annettiin kukoistaa uudessa autonomiassa, jolloin ruotsi oli ainoa kansallinen kieli ja ruotsalainen kulttuuri hallitsi maisemaa.
Ahvenanmaan luonnonhistoria on niiden tärkein nähtävyys matkailukohteena. Saaristossa on kirjaimellisesti satoja saaria, ja vaikka vain noin kahdeksankymmentä on asuttua, monet muut asuvat kauniissa villieläimissä ja koskemattomissa maisemissa. Monet saaret ovat suojeltuja luontoalueita, ja hyvin hoidetut polut ohjaavat kävijöitä kauniiden niittyjen, rikkaiden mäntymetsien ja karuiden kallioiden reunojen läpi nähdäkseen saarten monimuotoisen kasviston ja eläimistön, mukaan lukien monet harvinaiset orkideat.
Pieni lentokenttä yhdistää Ahvenanmaan sekä Ruotsiin että Suomeen. Veneet yhdistävät saaret myös Manner -Suomeen ja Ruotsiin. Saarille saapuessaan on saarien välisiä lauttoja, jotka kulkevat säännöllisesti ja ovat ilmaisia kävelijöille.