Islanti on pieni saarivaltio Pohjois -Atlantilla. Se kattaa 39,800 neliökilometriä (103,000 neliökilometriä), joten se on hieman suurempi kuin Indianan osavaltio. Se on suhteellisen eristetty, ja lähimmät maa -alueet ovat Grönlanti, Färsaaret, Norja, Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta.
Saaren varhainen historia on kiistanalainen. On joitain vähäisiä todisteita, jotka viittaavat siihen, että roomalaiset tai muut matkustajat olivat käyneet 3. vuosisadalla, ja jotkut todisteet osoittavat, että irlantilaiset olivat asuneet siellä ennen 9. vuosisataa.
Ensimmäiset vankat todisteet asumisesta ovat 9. vuosisadan lopussa, mutta kun norjalaiset saapuivat Islantiin ja asettuivat alueelle, jonka he nimittivät Reykjavikiksi, kirjaimellisesti Savunlahdeksi, alueen geotermisten tuuletusaukkojen jälkeen nousevan höyryn jälkeen. 10. vuosisadan alussa uusien siirtokuntien eri päälliköt kokoontuivat ja muodostivat Kansainyhteisön, jonka monet pitävät maailman ensimmäisenä parlamenttina.
Sisällissota kävi lopulta eri voimakkaiden päälliköiden keskuudessa, mikä rasitti maata. 13-luvun puolivälissä maa liittyi Norjaan ja asetti sen Norjan kuninkaan hallintaan. Norja ja Tanska sulautuivat 15-luvulla, ja saari siirtyi Tanskan ja Norjan valtaan.
19 -luvun alussa Norja ja Tanska kulkivat eri teitä, ja Tanska säilytti Islannin omistuksen. 19 -luvun alussa alkuperäinen parlamentin elin, joka oli säilynyt vuosisatojen ajan, lakkautettiin. Kasvava nationalistinen mieliala 19-luvulla johti sen uudelleen luomiseen vuosisadan puolivälissä, tällä kertaa keskittyen enemmän sen yhteyteen alkuperäiseen Kansainyhteisöön.
19 -luvun lopulla Tanska myönsi maalle suuren itsenäisyyden, ja kotivaltio saavutettiin virallisesti vuonna 1918, jolloin Islanti ja Tanska liittyivät valtioiksi yhden hallitsijan alaisuudessa. Toisen maailmansodan aikana saksalaiset miehittivät Tanskan, ja kahden maan välinen yhteys katkesi. Islanti yritti pysyä puolueettomana sodan aikana, ja vuonna 1940 liittoutuneiden joukot hyökkäsivät maahan ja miehittivät sen varatukikohtana.
Se tunnustettiin itsenäiseksi tasavaltaksi vuonna 1944, kun taas Tanska oli edelleen natsi -Saksan miehittämä. Sodan jälkeen se kehitti edelleen infrastruktuuriaan ja pyrki puolueettomuuteen. Yhdysvallat otti vastuun saaren sotilaallisesta puolustuksesta, ja vastineeksi se sai pitää sotilaallisen läsnäolonsa siellä, tilanne jatkui vuoteen 2006 asti.
Välittömästi sodan jälkeisinä vuosikymmeninä Islanti ja Yhdistynyt kuningaskunta tapasivat useita kertoja kalastusoikeuskysymyksessä. Asia ratkaistiin lopullisesti vuoden 1975 kolmannen turskasodan ja Islannin uhan jälkeen erota Natosta, kun Yhdistynyt kuningaskunta suostui olemaan kalastamatta 200 meripeninkulman (370 kilometrin) päässä saaresta.
Maan talous kasvoi huomattavasti 1980- ja 1990 -luvuilla, ja 1990 -luvun lievä taantuma tuskin esti kasvua. Se on nyt maan viidenneksi tuottavin kansakunta BKT: n asukasta kohden, ja sen talous on vankka ja vakaa.
Matkailu on kasvava teollisuus Islannissa, kun maa yrittää monipuolistua pois riippuvuudesta kalastuksesta, ja infrastruktuuri on parantunut hämmästyttävän viimeisen vuosikymmenen aikana. Kaupungit itsessään ovat useimpien matkailijoiden hämmästyttävimpiä sivustoja, ja maan 99%: n riippuvuus geotermisestä energiasta johtaa uskomattomaan ympäristöystävällisyyteen ja energian runsauteen.
Sininen laguuni on alueen suosituin matkailukohde. Laguunissa on luonnollisesti lämmitettyä merivettä, joka on täynnä kaikenlaisia hyödyllisiä mineraaleja, ja se on yksi maailman parhaista kylpylöistä. Alueella on myös monia kuumia lähteitä. Geysir on tunnetuin ja sen valtavat vesisuihkut, joiden mukaan kaikki muut maailmassa on nimetty. Puistot kattavat myös saaren, ja Euroopan suurin kansallispuisto Skaftfell on epäilemättä vaikuttavin. Valtavat vesiputoukset, planeetan suurin jäätikkö pohjoisen ja etelän polaarisen alueen ulkopuolella ja tuhansia neliökilometrejä täydellistä elinympäristöä tekevät tästä puistosta käymisen tuntemattomana.
Lennot saapuvat päivittäin Reykjavikiin useimmista suurimmista eurooppalaisista ja amerikkalaisista keskuksista. On myös mahdollista, vaikka melko kallista ja aikaa vievää, ottaa lautta Tanskasta Färsaarten kautta.